Ravustusluvat ja -välineet kuntoon, sillä ravustuskausi käynnistyy heinäkuun 21. päivä kello 12 ja jatkuu lokakuun viimeiseen päivään. Ravustaessa voi nauttia kotimaan luonnosta sekä herkutella lähijärvien antimilla – lisäksi voi vieläpä syödä haitallista vieraslajia täplärapua vähemmäksi. Tämän kesän rapusaaliista odotetaan jälleen normaalia.

Ravustaja voi saada saaliiksi sekä kotimaista jokirapua että pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa haitalliseksi vieraslajiksi luokiteltua täplärapua. Vesistöt ovat alkaneet lämmetä tänä vuonna hyvin, mutta rapusaaliiden ennustaminen on silti hankalaa, koska alueellisesti sääolosuhteet, veden lämpötila sekä rapujen liikkuminen voi vaihdella suuresti. Mikäli vesistöt eivät ole lämmenneet rapukauden alkuun tarpeeksi, eivät ravut ole vielä liikkeellä, koska rapujen kuorenvaihto voi olla kesken ja naaraat voivat kantaa mätiä tai poikasia.

Kaudesta ennustetaan kuitenkin edellisten vuosien tapaan normaalia, vaikkakin rapukauden alku ei antaisikaan heti suuria saaliita. Matalat vedenkorkeudet saattavat haitata ravustusta joillakin alueilla, mutta täpläravun pyyntiin tällä ei ole niin suurta merkitystä, koska saaliit pyydystetään usein noin neljän metrin syvyydestä.

Vuotuinen rapusaalis on viime vuosina ollut Luonnonvarakeskuksen mukaan noin 3,5 miljoonaa yksilöä, joista alle kymmenen prosenttia oli jokirapuja. Pääosan rapusaaliista saavat vapaa-ajan kalastajat, kaupallisen ravustuksen osuus ollut noin neljännes. Tuottoisimmat täplärapuvedet sijaitsevat Hämeessä, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa. Jokirapusaalis painottuu Itä- ja Keski-Suomeen.

Ravustukseen tarvitaan aina vesialueen omistajan lupa ja 18–69-vuotiailla tulee lisäksi olla kalastonhoitomaksu maksettuna. Kalastonhoitomaksusta ovat vapautettuja myös ne, jotka ovat ehtineet täyttää 65 vuotta 31.12.2023 mennessä. Ravustukseen käytettävät merrat tulee merkitä kohoilla, jotka yltävät vähintään viisi senttimetriä veden pinnan yläpuolelle. Lisäksi merroissa tulee olla ravustajan nimi ja yhteystiedot sekä pyydysmerkki, jos vesialueen omistaja niin edellyttää. Laittomasta jokiravun pyynnistä ravustajalle voidaan määrätä maksettavaksi jokiravun suojeluarvo 50 euroa jokaista pyydettyä jokirapua kohden.

Rapurutto ja täpläravun leviäminen ovat suurin uhka kotimaiselle erittäin uhanalaiselle jokiravulle. Jokainen ravustaja voi toimillaan ehkäistä rapuruton leviämistä desinfioimalla, kuivaamalla tai pakastamalla kaikki rapujen pyynnissä käytettävät välineet ennen niiden siirtämistä vesistön eri osien välillä tai toiseen vesistöön. Syötit tulisi pyytää samasta vesistöstä, jossa aiotaan ravustaa. Mikäli syötit ovat muualta, tulee niitä pakastaa kolme vuorokautta ennen käyttöä. Suositeltavaa olisi käyttää jokaisessa vesistössä omia rapumertoja.

Jos ravulla epäillään rapuruttoa (eli ravulla on kuorivaurioita, puuttuu raajoja ja saksia, ne liikkuvat epätyypillisesti tai vesistössä useita kuolleita rapuja), lähetä ne Ruokavirastoon maksuttomaan tutkimukseen tautien varalta (ohje).

Ravustajan tulee myös muistaa, että täplärapu on haitallinen vieraslaji koko EU:n alueella. Täplärapujen istuttaminen luonnonvesiin tai viljely on kiellettyä, eikä niitä saa missään tilanteessa lyhytaikaisestikaan sumputtaa pyyntialueensa ulkopuolella. Lisäksi on hyvä muistaa, että myös jokirapujen istuttaminen vaatii aina luvan. Täpläravulle on laadittu hallintasuunnitelma, jonka perusteella täplärapukantojen hyödyntämistä ja kauppaa voidaan jatkaa.

Vastuullinen rapujuhlien järjestäjä huolehtii, että rapuja keitettäessä ravut lisätään aina kiehuvaan veteen joko yksitellen tai muutaman ravun erissä. Keittoveden tulee kiehua koko ajan. Sopiva keittoaika ravuille on noin 8–12 minuuttia koon mukaan. Muut ravunkeittämiseen tarvittavat ainekset ovat suola, sokeri ja tilli.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)