Komission kevään talousennusteen mukaan talouden toimeliaisuus heikkenee EU-maissa Lähi-idän konfliktin vuoksi. Suomessa on havaittavissa merkkejä talouden piristymisestä.

Ennen helmikuun loppua näytti siltä, että EU:n talous jatkaa maltillista kasvuaan ja inflaatio hidastuu. Näkymät ovat kuitenkin muuttuneet huomattavasti Lähi-idän konfliktin myötä. Energiahyödykkeiden hintojen nopea nousu alkoi kiihdyttää inflaatiota muutama viikko konfliktin puhkeamisen jälkeen, ja talouden toimeliaisuus on hidastumassa. Tilanteen odotetaan paranevan hieman vuonna 2027, jos energiamarkkinoiden jännitteet lievenevät.

EU:n BKT kasvoi 1,5 prosenttia viime vuonna. Kasvun ennustetaan hidastuvan 1,1 prosenttiin tänä vuonna. Ennustetta on tarkistettu alaspäin 0,3 prosenttiyksikköä syksyn talousennusteesta. Vuonna 2027 BKT:n odotetaan kasvavan jälleen 1,4 prosenttia. Myös euroalueen kasvuennusteita on tarkistettu alaspäin. Nyt ne ovat 0,9 prosenttia (syksyn ennusteessa 1,2 %) ja 1,2 prosenttia vuonna 2027 (syksyn ennusteessa 1,4 %). Suomessa puolestaan BKT kasvoi 0,2 prosenttia vuonna 2025. Sen ennustetaan kasvavan 0,8 prosenttia kuluvana vuonna ja 1,4 prosenttia vuonna 2027.

Euroalueen inflaatioarvioita on tarkistettu ylöspäin 3,0 prosenttiin tänä vuonna ja 2,3 prosenttiin vuonna 2027. Syksyn ennusteessa nämä luvut olivat 1,9 prosenttia ja 2,0 prosenttia. Suomessa inflaation ennustetaan puolestaan nousevan 2,4 prosenttiin vuonna 2026 ja laskevan siitä 1,9 prosenttiin vuonna 2027.

EU on energian nettotuoja, joten Lähi-idän konfliktin aikaansaama energiasokki vaikuttaa sen talouteen rajusti. Sokki on vieläpä toinen alle viiteen vuoteen. Kulutuksen odotetaan kuitenkin pysyvän tärkeimpänä kasvun edistäjänä. Kiristyvät rahoitusehdot, pienemmät voitot ja lisääntynyt epävarmuus rajoittavat yritysinvestointeja. Ulkoisen kysynnän heikkeneminen hidastaa viennin kasvua. EU:n investoinnit energia-alan häiriönsietokykyyn erityisesti Venäjän Ukrainaan kohdistaman täysimittaisen hyökkäyksen jälkimainingeissa tuottavat tulosta. Toimituslähteiden monipuolistaminen, hiilestä irtautuminen ja energiankulutuksen vähentäminen ovat auttaneet EU:n taloutta selviytymään nykyisestä tilanteesta.

Lyhyen aikavälin inflaationäkymät ovat heikentyneet syksyn talousennusteen jälkeen. Kuluttajahintainflaation odotetaan olevat huipussaan tänä vuonna ja hidastuvan vuonna 2027. Energiahyödykkeiden hintojen odotetaan laskevan vähitellen mutta pysyttelevän noin 20 prosenttia sotaa edeltänyttä tasoa korkeammalla.

Viime vuonna työllisyys kasvoi EU-maissa 0,5 prosenttia, ja EU:n talouteen syntyi yli miljoona työpaikkaa. Tänä vuonna työllisyyden kasvun ennustetaan hidastuvan 0,3 prosenttiin ja nousevan jälleen 0,4 prosenttiin vuonna 2027. Työttömyysasteen pitkään jatkuneen laskun odotetaan päättyvän ja vakiintuvan noin kuuteen prosenttiin vuonna 2027. Suomessa työttömyysasteen ennustetaan olevan tänä vuonna 10,1 prosenttia ja laskevan ensi vuonna 9,8 prosenttiin.

Julkisen talouden alijäämän odotetaan kasvavan EU:ssa 3,1 prosentista suhteessa BKT:hen (vuonna 2025) 3,6 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Tämä johtuu vaimeasta talouden toimeliaisuudesta, kasvaneista korkomenoista, heikoimmassa asemassa olevien kotitalouksien ja yritysten tukitoimista energian hinnannousun vaikutuksia vastaan sekä puolustusmenojen kasvusta. Suomessa alijäämäksi tälle vuodelle ennustetaan 4,5 prosenttia ja vuodelle 2027 4,6 prosenttia.

Euroalueella velkasuhteen ennustetaan kasvavan 88,7 prosentista (vuonna 2025) 90,2 prosenttiin (vuonna 2026) ja edelleen 91,2 prosenttiin (vuonna 2027) suhteessa BKT:hen. Suomessa julkisen talouden velkasuhteen ennustetaan olevan tänä vuonna 91,2 prosenttia ja ensi vuonna 93,1 prosenttia.

Ennustetta sumentaa suuri epävarmuus Lähi-idän konfliktin kestosta ja sen vaikutuksista maailman energiamarkkinoihin. Tämän vuoksi perusennustetta täydennetään vaihtoehtoisella skenaariolla, jossa häiriöiden oletetaan kestävän pidempään. Skenaariossa energiahyödykkeiden hintojen oletetaan nousevan merkittävästi perusennusteen futuurikäyriä korkeammiksi ja saavuttavan huippunsa vuoden lopussa, minkä jälkeen ne lähenevät vähitellen perusennustetta vuoden 2027 loppuun mennessä. Toisin kuin perusennusteessa tässä skenaariossa inflaatio ei hellittäisi eikä talouden toimeliaisuus elpyisi vuonna 2027. Hintojen nousu voisi saada kotitaloudet ja yritykset vähentämään kulutustaan ja investointejaan voimakkaammin.

Tiettyjen hyödykkeiden ja tuotantopanosten, kuten joidenkin jalostettujen öljytuotteiden, heliumin ja lannoitteiden, tarjontapula voisi pahentua. Tällä voisi olla kerrannaisvaikutuksia globaaleihin tuotantoketjuihin ja elintarvikkeiden hintoihin. Vahvat julkiset investoinnit puolustuksen ja energiasiirtymän kaltaisille aloille voivat kompensoida yksityisen sektorin heikkoja näkymiä. Tekoäly voi olla sekä uhka että mahdollisuus: tuottavuuden kasvu voisi tukea investointeja EU:ssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)