Pk-yritykset odottavat selvästi nykyistä suurempaa roolia julkisten palveluiden tuottamisessa, käy ilmi Yrittäjägallupista. Yrityksistä 61 prosenttia katsoo, että yritysten roolia tulisi lisätä osana julkista palvelutuotantoa, 17 prosenttia pitää nykyistä tasoa riittävänä ja kuusi prosenttia haluaa vähentää yritysten osuutta.

– Yritysten viesti on selvä. Yrityksiä tarvitaan paljon nykyistä enemmän tuottamaan julkisia palveluita. Suomessa on viimein ymmärrettävä, että kun yksityinen ja julkinen sektori toimivat yhdessä, lopputulos on huomattavasti nykyistä parempi. Tarvitsemme yritysten osaamista ja resursseja, johtaja Harri Jaskari Suomen Yrittäjistä sanoo tiedotteessa.

Yrittäjät näkevät laajasti mahdollisuuksia lisätä yritysten roolia lähes kaikissa julkisissa palveluissa. Eniten lisäroolia halutaan kiinteistöhuollossa, siivous- ja pesulapalveluissa, ruokahuollossa, taloushallinnossa, ict-palveluissa ja terveyspalveluissa.

– Yritykset näkevät mahdollisuuksia lähes palvelussa kuin palvelussa. Se kertoo siitä, että nykyinen tapa tuottaa julkisia palveluita ei ole optimaalinen. Yritykset ovat usein ketterämpiä ja heillä saattaa olla uutta teknologiaa käytössä, elinkeinopolitiikan asiantuntija Katja Rajala sanoo.

– Yritysten roolia tulisi vahvistaa erityisesti tukipalveluissa, joissa markkina on perinteisesti vahva, mutta joita julkinen sektori on kaventanut in-house-yhtiöillään, Rajala jatkaa.

Yli kymmenen henkilöä työllistävät yritykset kannattavat yksityisten palvelutuottajien roolin kasvattamista selvästi muita voimakkaammin.

Yrityksistä viisi prosenttia arvioi yksityisten palvelutuottajien roolin kasvavan merkittävästi ja 44 prosenttia jonkin verran seuraavan viiden vuoden aikana.

Yritysten mukaan julkisen sektorin kustannuksia tulisi säästää ensisijaisesti vahvistamalla yksityisen sektorin roolia ja kehittämällä julkisen oman tuotannon kustannuslaskentaa. Näillä on selvästi suurempi kannatus kuin kansalaisten palveluiden karsimisella, mitä tukee 27 prosenttia pk-yritysten edustajista.

– Yritysten roolin kasvattaminen nähdään keinona säästää kustannuksia, lisätä tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta, Jaskari toteaa.

Yritykset korostavat myös kustannuslaskennan kehittämisen kiireellisyyttä.

– Hyvinvointialueilla yksikkökustannuslaskenta tulisi viedä toimipiste- ja palveluluokkatasolle, jotta voidaan johtaa tiedolla siitä, kuka tuottaa palvelut kustannustehokkaammin, Jaskari jatkaa.

Vain noin viidennes yrityksistä arvioi, että nykyiset julkiset hankintaprosessit mahdollistavat pk-yritysten osallistumisen erittäin hyvin tai melko hyvin. Yli puolet pitää mahdollisuuksia huonoina. Vähiten tyytymättömiä ovat yli kymmenen henkilöä työllistävät ja rakentamisen alan yritykset.

– Yritysten ja hankkijoiden vuoropuhelua on selvästi vahvistettava. Korjaustarpeita julkisten hankintojen laatimiseksi riittää, jotta pienemmätkin yritykset voivat tarjota osaamistaan julkiselle sektorille, Jaskari sanoo.

Yrittäjägallupin toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 1.–9. huhtikuuta. Kyselyyn vastasi 1 059 pk-yrityksen edustajaa. Tulosten luottamusväli on 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)