Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat vuosina 2015–24 yhteensä 579 kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa oli mukana raskas ajoneuvo eli kuorma-auto tai linja-auto. Raskaiden ajoneuvojen kuljettajat aiheuttivat näistä onnettomuuksista hieman alle viidenneksen (19 %) eli vuosittain keskimäärin yksitoista onnettomuutta. Suurimmassa osassa aiheuttajana oli toinen moottoriajoneuvo.

Raskaiden ajoneuvojen kuljettajat aiheuttivat 109 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta vuosina 2015–24. Onnettomuudet vaativat yhteensä 120 ihmisen hengen. Onnettomuuksissa kuoli 24 onnettomuuden aiheuttanutta raskaan ajoneuvon kuljettajaa, 12 aiheuttajan kyydissä ollutta matkustajaa, 16 polkupyöräilijää, 21 jalankulkijaa ja 47 henkilöä yhteenajoissa vastapuolena olleissa moottoriajoneuvoissa.

Kuorma-autoja oli osallisena kaikkiaan 539 kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa, joista kuorma-auton kuljettajat aiheuttivat 95. Onnettomuuksista 18:sta ei ollut kuorma-autojen lisäksi muita osapuolia, eli kyse oli tieltä suistumisista tai vastaavista yhden ajoneuvon onnettomuuksista. Linja-autoja oli osallisena 41 onnettomuudessa, joista linja-auton kuljettajat aiheuttivat 14. Kahdessa onnettomuudessa linja-auto oli ainoa osallinen.

429 onnettomuutta oli toisen moottoriajoneuvon kuljettajan aiheuttamia yhteenajoja raskaan ajoneuvon kanssa. Yhteenajoista 12 oli raskaiden ajoneuvojen välisiä.

Kuusi kuolemaan johtanutta onnettomuutta johtui raskaan ajoneuvon eturenkaan räjähtämisestä. Muut onnettomuuksiin vaikuttaneet raskaiden ajoneuvojen tekniset viat olivat hyvin harvinaisia. Onnettomuuksissa aiheuttajana olleista raskaiden ajoneuvojen kuljettajista kolme oli päihtyneitä. He kuljettivat suuren pakettiauton kaltaisia kuorma-autoja.

– Raskaiden ajoneuvojen renkaiden kuntoa kannattaa pitää erityistarkkailun kohteena, varsinkin kuluttavassa työmaa-ajossa. Kuolemaan johtaneissa tapauksissa on lähes aina räjähtänyt kuorma-auton vasen eturengas, liikenneturvallisuuspäällikkö Esa Räty toteaa tiedotteessa.

Jalankulkijan tai pyöräilijän menehtymiseen johtaneissa onnettomuuksissa taustalla usein havaintovirheet ja usean riskitekijän summa

Vuosina 2015–24 liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat yhteensä 91 jalankulkijan, polkupyöräilijän tai kevyellä sähköajoneuvolla liikkuneen kuolemaan johtanutta onnettomuutta, joissa oli osallisena raskas ajoneuvo. Raskaan ajoneuvon kuljettaja aiheutti näistä onnettomuuksista puolet. Onnettomuuksissa kuoli kaikkiaan 62 jalankulkijaa, 28 polkupyöräilijää ja yksi kevyellä sähköajoneuvolla liikkunut henkilö.

Raskaiden ajoneuvojen kuljettajien aiheuttamista jalankulkijan kuolemista lähes kaikki johtuivat kuljettajan havaintovirheestä. Tyypillisiä olivat tilanteet, joissa raskas ajoneuvo törmäsi suojatietä ylittävään jalankulkijaan. Usein sekä jalankulkijoille että kääntymässä olevalle raskaalle ajoneuvolle paloivat yhtä aikaa vihreät valot.

Raskaiden ajoneuvojen kuljettajien aiheuttamissa polkupyöräilijän kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa painottuivat risteys- ja liittymätilanteet. Toistuvia taustatekijöitä olivat rajoittunut näkyvyys, raskaan ajoneuvon liikkeellelähtö sekä pyöräilijän sijainti katveessa raskaan ajoneuvon edessä tai oikealla puolella. Polkupyöräilijän aiheuttamissa onnettomuuksissa pyöräilijä tyypillisesti teki äkillisen ja ennakoimattoman ajosuunnan muutoksen tai jätti noudattamatta väistämisvelvollisuuttaan.

– Jalankulkijan tai pyöräilijän menehtyminen raskaan ajoneuvon törmäykseen oli usein epäonninen tapaus, jossa monta riskiä realisoitui yhtä aikaa. Raskaan ajoneuvon kuljettajan havaintovirheet olivat yleisiä. Usein näkyvyyttä oli ollut heikentämässä muita ajoneuvoja, kasvillisuutta tai rakennuksia tai oli ollut pimeä vuorokaudenaika. Raskaissa ajoneuvoissa itsessäänkin on aivan ajoneuvon vieressä olevan jalankulkijan tai polkupyöräilijän näkemistä estäviä rakenteita. Toisinaan pyörällä liikkunut ei mahdollisesti ole tiennyt olleensa väistämisvelvollinen tilanteessa. Useamman riskitekijän summa johtaa pahimmillaan kuolemaan, Räty summaa.

Kuorma-autojen liikennevakuutuksista korvattujen vahinkojen määrä on laskenut. Vuonna 2015 vahinkoja korvattiin 6 000, kun taas vuonna 2024 niitä korvattiin 4 600. Henkilövahinkojen osuus on pysynyt 7 prosentissa. Samaan aikaan kuorma-autojen vakuutuskanta on kasvanut 9 prosenttia, eli liikenteessä olevien kuorma-autojen määrä ei ole vähentynyt. Peruutusvahingot olivat yleisin vahinkotyyppi kuorma-auton kuljettajien aiheuttamissa vahingoissa.

Linja-autojen kuljettajien aiheuttamien liikennevahinkojen määrä sekä linja-autojen vakuutuskanta laskivat väliaikaisesti koronapandemian aikana vuosina 2020–22. Linja-autovahinkojen määrä palasi sittemmin takaisin vuoden 2015 tasolle. Vuonna 2024 linja-autojen kuljettajat aiheuttivat noin 2 000 liikennevahinkoa, joista 20 prosenttia oli henkilövahinkoja. Henkilövahinkojen osuus oli hieman korkeampi kuin muilla ajoneuvotyypeillä keskimäärin.

– Raskaan liikenteen turvallisuustilanne on viime vuosina parantunut, mutta parempaankin voimme vielä päästä. Keskikaiteiden asentamista tulee edistää erityisesti niillä yksiajorataisilla pääteillä, joilla on paljon liikennettä ja raskaan liikenteen osuus liikennevirrasta on suuri. Lisäksi raskaiden ajoneuvojen kuljettajien tulee kiinnittää erityistä huomiota jalankulkijoihin ja pyöräilijöihin, liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari painottaa.

Raskailla ajoneuvoilla tarkoitetaan kuorma-autoja ja linja-autoja. Julkaisussa käsitellyt kuorma-autot olivat ajoneuvoluokkien N2- ja N3-kuorma-autoja sekä näiden erilaisia perävaunuyhdistelmiä.

Kuorma-auton ja perävaunun yhdistelmiin lukeutuvat muiden muassa rekat. Kuorma-autoihin lukeutuu myös esimerkiksi suurikokoisia pakettiautoja ja matkailuautoja, jotka on rekisteröity kuorma-autoiksi.

Linja-autot olivat kokonaismassaltaan yli viisitonnisia M3-luokan linja-autoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)