Uuden työaikaisen ruokailusuosituksen tavoitteena on parantaa työikäisten ravitsemusta ja ylläpitää hyvää työkykyä. Suositus tarjoaa tietoa terveyttä edistävästä työaikaisesta ruokailusta ja sen merkityksestä työikäisten ravitsemukselle. Työaikainen ruokailusuositus perustuu kansallisiin Kestävää terveyttä ruoasta -ravitsemussuosituksiin, tutkimustietoon eri ammattien erityispiirteistä ja hyviin käytäntöihin.

Suositus sisältää käytännöllisiä ohjeita terveyttä edistävän ruokailun toteuttamiseen erityyppisissä töissä ja haastavissakin olosuhteissa. Yleisenä tavoitteena on lisätä ruokavalioon kasviksia, marjoja ja hedelmiä, täysjyväviljaa, palkokasveja sekä kestävästi pyydettyä tai kasvatettua kalaa. Punaisen lihan, lihavalmisteiden ja suolan määrää tulisi puolestaan vähentää.

Tavoitteena on ylläpitää työikäisten hyvää työkykyä ja siten lisätä terveitä ja toimintakykyisiä vuosia.

– Terveyttä edistävä, riittävä ja säännöllinen ruokailu työvuoron aikana vaikuttaa kokonaisvaltaisesti jaksamiseen ja vireyteen. Pitkällä aikavälillä terveyttä edistävä ruokailu parantaa työkykyä, kertoo työryhmän jäsen, erikoistutkija Susanna Kunvik tiedotteessa.

Suomalaisilla työikäisillä on useita ravitsemushaasteita, jotka lisäävät kroonisten sairauksien riskiä ja heikentävät työkykyä. Suurimpia ravitsemushaasteita ovat liiallinen energian, suolan ja tyydyttyneen rasvan saanti, niukka kuidun saanti sekä täysjyväviljan ja kasvisten, marjojen ja hedelmien vähäinen kulutus.

– Lähes kaikki työikäiset saavat liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa ruokavaliostaan, kertoo työryhmän jäsen, professori Ursula Schwab.

Ravitsemushaasteet kasautuvat alimpiin sosioekonomisiin ryhmiin.

– Suomessa sosioekonomisten ryhmien väliset terveyserot ovat suuremmat kuin monissa muissa länsimaissa. Eriarvoisuus työikäisten lautasella ja hyvinvoinnissa on lisääntynyt, jatkaa työryhmän jäsen, professori Maijaliisa Erkkola.

Terveyttä edistävää työaikaista ruokailua voi tukea tarjoamalla monipuolisia, ravitsemussuositusten mukaisia lounasvaihtoehtoja henkilöstöravintolassa ja esimerkiksi hedelmiä taukotiloissa. Lisäksi viihtyisät henkilöstötilat, joissa on riittävät ruokien kylmäsäilytys- ja lämmitysmahdollisuudet, tukevat työaikaista eväsruokailua.

– Henkilöstöravintolassa lounastavat tekevät ruokavalintoja, jotka ovat lähempänä ravitsemussuosituksia verrattuna muualla lounastaviin. Esimerkiksi työikäiset miehet valitsevat henkilöstöravintolassa useammin tuoreita kasviksia ja kalaruokia kuin muissa lounaspaikoissa ruokailevat, kertoo työryhmän puheenjohtaja ruokapalveluiden ravitsemusasiantuntija Nina Halonen.

Henkilöstöravintolan ruokailuympäristö vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä työntekijät valitsevat syödäkseen.

– Terveyttä edistäviä ja kestäviä vaihtoehtoja valitaan todennäköisemmin, kun ne ovat vaivatta saatavilla ja houkuttelevasti esillä. Henkilöstöravintolat ovat avainasemassa esimerkiksi palkokasvien ja muiden kasvipohjaisten proteiininlähteiden hyväksyttävyyden ja kulutuksen edistämisessä työikäisillä, jatkaa erikoistutkija Eeva Rantala.

Työnantaja voi vaikuttaa myös henkilöstöravintolan tarjontaan.

– Työnantaja voi edis­tää henkilöstöravintolan ruoan ravitsemuksellista laatua asettamalla kilpailutuskriteerejä ja sisällyttämällä ravitsemuslaatuvaatimukset palveluntarjoajan kanssa tehtäviin sopimuksiin, lisää työryhmän jäsen Auli Väänänen.

– Työelämä on muuttunut nopeassa tahdissa, ja esimerkiksi etä- ja hybridityö ovat aiempaa yleisempiä. Lisäksi esimerkiksi vuorotyö ja matkatyö voivat lisätä haasteita toteuttaa terveyttä edistäviä ruokatottumuksia, kertoo työryhmän jäsen, tutkija Nina Nevanperä.

Työaikainen ruokailusuositus sisältää käytännöllisiä ohjeita terveyttä edistävän ruokailun toteuttamiseen haastavissakin olosuhteissa ja erityyppisissä töissä.

Työaikaisesta ruokailusta on saatu uutta tietoa Terve Suomi -tutkimuksesta.

– Vastaajista vain puolella oli mahdollisuus syödä henkilöstö- tai oppilaitosravintolassa, ja se oli yleisintä korkeammin koulutetuilla. Yleisin lounaspaikka oli koti tai työpaikka, jossa syötiin eväitä, kertoo työryhmän jäsen, tutkimuspäällikkö Susanna Raulio.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)