Monien maahanmuuton eri lupatyyppien hakemusmäärät ovat laskussa. Niin työntekijöiden, opiskelijoiden kuin kansainvälisen suojelunkin hakemusten määrät ovat vähentyneet. Perheenjäsenten osalta hakemusmäärissä on ollut puolestaan pientä kasvua.

– Esimerkiksi turvallisuusympäristön muutokset, taloustilanne sekä hallitusohjelman toimeenpano lakimuutoksineen ovat osittain näkyneet Suomeen suuntautuvassa maahanmuutossa sekä vaikuttaneet merkittävästi toimintaamme. Olemme kehittäneet voimakkaasti oleskelulupamenettelyitä vastaamaan näitä muutoksia, Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Ilkka Haahtela kertoo tiedotteessa.

Maahanmuuttovirastoon tuli kaiken kaikkiaan 180 521 hakemusta viime vuonna. Virasto teki yhteensä 177 890 päätöstä. Myönteisten päätösten määrä oli viime vuonna laskussa vuoteen 2024 verrattuna. Viime vuonna tehdyistä päätöksistä 80 prosenttia oli myönteisiä ja yhdeksän prosenttia kielteisiä. Muut päätökset koskivat esimerkiksi asian raukeamista tai hakemuksen tutkimatta jättämistä. Vuonna 2024 päätöksistä 84 prosenttia oli myönteisiä ja seitsemän prosenttia kielteisiä.

Virasto teki oleskelulupapäätöksiä 109 694, turvapaikkapäätöksiä 5 280 ja tilapäisen suojelun päätöksiä 10 898.

Jatkolupia haettiin yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Jatkolupahakemuksia jätettiin 50 852 (2024: 55 766) ja niitä myönnettiin yhteensä 44 071 (2024: 50 631). Jatkolupia haettiin ja myönnettiin eniten perhesiteen perusteella.

Viraston toiminnan keskiössä on ollut viime vuonna sujuvan ja hallitun maahanmuuton varmistaminen. Vuosi 2026 tuo mukanaan suuria muutoksia, kun Euroopan unionin uutta muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta (pakti) aletaan soveltamaan kesäkuussa. Samaan aikaan viraston tulee tehdä monia muitakin merkittäviä muutoksia, kuten kansalaisuuskokeen käyttöönotto, niukkenevilla resursseilla.

Työperäinen maahanmuutto oli viime vuonna melko tasaista, mutta hakemusten kokonaismäärä laski vuoteen 2024 verrattuna 25 prosenttia. Ensimmäisiä hakemuksia työperäisiä hakemuksia jätettiin 11 324.

– Työperäisen maahanmuuton vähentyminen johtuu ensisijaisesti Suomen talouden viime vuosien heikosta kehityksestä. Yritysten ja organisaatioiden epävarmat tulevaisuudennäkymät sekä korkea työttömyys ovat vähentäneet ulkomaisen työvoiman kysyntää, Maahanmuuttoviraston tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelä kertoo.

Suurimmat hakijakansalaisuudet työperusteisissa oleskeluluvissa olivat Intia, Filippiinit, Kiina, Vietnam ja Thaimaa. Yleisin työperusteinen oleskelulupa on työntekijän oleskelulupa, joita haettiin 5 609.

Erityisasiantuntijoiden (ml. sininen kortti) hakijamäärä pysyi vuoden 2024 tasolla. Yhteensä ensimmäisiä oleskelulupia haettiin 1 150. Intian kansalaiset olivat myös viime vuonna suurin hakijakansalaisuus.

Myönteisiä päätöksiä ensimmäisiin työperusteisiin oleskelulupiin tehtiin yhteensä 8 384 (2024: 11 103). Kielteisiä päätöksiä tehtiin puolestaan 3 150 (2024: 3 494).

Opiskelijoiden ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia jätettiin vuonna 2025 yhteensä 13 565, mikä oli neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2024. Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on ollut selvässä kasvussa vuodesta 2022 lähtien ja kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun viime vuoden aikana. Aiemman kasvun taustalla on ollut muun muassa vuonna 2022 tehdyt muutokset opiskelija- ja tutkijalakiin. Vaikka hakemusmäärän kasvu nyt taittui, hakemuksia jätettiin edelleen poikkeuksellisen paljon.

Suomeen haetaan tällä hetkellä opiskelemaan erityisesti Bangladeshista, Nepalista, Sri Lankasta, Intiasta ja Pakistanista. Opiskelijoille myönnettiin viime vuonna yhteensä 10 486 ensimmäistä oleskelulupaa (2024: 12 192). Kielteisten päätösten osuus oli yhdeksän prosenttia.

Valmistumisen jälkeen opiskelija voi hakea Suomessa tutkinnon suorittaneen oleskelulupaa, jos hänellä on työpaikka tai hän toimii yrittäjänä.

– Viime vuonna valmistuneet opiskelijat jättivät yhteensä 3 454 tutkinnon tai tutkimuksen suorittaneen jatkolupahakemusta, mikä on 33 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024 vastaavalla aikavälillä. Tätä kasvua selittää osaltaan kansainvälisten opiskelijoiden määrän kasvu Suomessa viime vuosina, Hirvelä sanoo.

Vuonna 2025 perheenjäsenet jättivät ennätykselliset 23 831 ensimmäisiä oleskelulupahakemuksia (2024: 23 701). Hakemusmäärä pysyi melkein samana edeltävään vuoteen nähden. Oleskelulupia perhesiteen perusteella hakivat eniten Sri Lankan, Filippiinien, Intian, Bangladeshin ja Nepalin kansalaiset.

Perheenjäsenten oleskelulupahakemusten määrä on ollut kasvussa vuodesta 2021 lähtien.

– Enemmistö perheenjäsenistä hakee oleskelulupaa Suomessa työskentelevän tai opiskelevan perheenjäsenen vuoksi. Erityisesti opiskelijoiden perheenjäsenten määrä on kasvanut viime vuosina. Ennen vuotta 2022 oli harvinaista, että opiskelijoiden perheenjäsenet hakivat lupaa Suomeen, mutta nyt heistä on tullut yksi suurimmista ryhmistä perhesidehakemuksissa, Hirvelä kertoo.

Ensimmäisiin perhesidehakemuksiin tehtiin vuonna 2025 yhteensä 22 324 päätöstä, joista 89 prosenttia oli myönteisiä.

Ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin 15 prosenttia vähemmän viime vuonna kuin vuonna 2024. Myös uusintahakemusten määrä väheni kahdeksan prosenttia vuoteen 2024 verrattuna. Yhteensä ensimmäisiä turvapaikkahakemuksia jätettiin 2 047 ja uusintahakemuksia 497. Eniten turvapaikkahakemuksia (sis. uusintahakemukset) jättivät Afganistanin, Irakin, Somalian, Venäjän ja Turkin kansalaiset.

– Vaikka konflikteja ja kriisejä on ollut useampia viime vuodenkin aikana, turvapaikkahakemusten lasku jatkui. Turvapaikkahakemusten määrät ovat kuitenkin alttiita nopeille muutoksille, jos keskeisten lähtöalueiden poliittisessa tai turvallisuustilanteessa tapahtuu suuria muutoksia, kertoo Hirvelä.

Myönteisiä päätöksiä turvapaikkahakemuksiin tehtiin 2 284 (2024: 1 581).

Tilapäinen suojelu on tarkoitettu Venäjän hyökkäyksen takia Ukrainasta paenneille. Tilapäistä suojelua myönnetään rajatulle kohderyhmälle, eikä siihen sovelleta yksilöllistä harkintaa suojelun tarpeesta kuten turvapaikanhakijoihin.

Suomessa jätettiin viime vuonna 12 018 tilapäisen suojelun hakemusta (2024: 12 617). Suomeen saapuvat ukrainalaiset muodostavat edelleen merkittävän osan maahanmuutosta Suomeen.

– Elokuun 2025 lopussa Ukrainassa voimaan tulleen hallituksen päätöksen mukaan 18–22-vuotiaat miehet saavat poistua maasta sotatilasta huolimatta. Tämän jälkeen nuorten miesten jättämien hakemusten määrä kasvoi myös Suomessa. Kasvu kuitenkin taittui loppuvuotta kohden, Hirvelä sanoo.

Myönteisiä päätöksiä tilapäisen suojelun hakemuksiin tehtiin 10 521 vuonna 2025 (2024: 12 210). Tilapäinen suojelu jatkuu 4.3.2027 asti.

Kansalaisuushakemusten määrä nousi korkeaksi vuosina 2023–24 ennen kansalaisuuslain ensimmäisten muutosten voimaan tuloa. Hakemusmäärän kasvu aiheutti hakemusten käsittelyyn ruuhkaa. Viime vuonna hakemusmäärä palasi ennätyksellisten vuosien jälkeen aikaisemmalle tasolleen, ja hakemuksia jätettiin yhteensä 11 237, mikä on 34 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Hakemusten lisäksi kansalaisuusilmoituksia jätettiin 1 163.

Suomen kansalaisuutta voivat hakea Suomessa asuvat täysi-ikäiset ulkomaalaiset ja heidän alaikäiset lapset. Kansalaisuuden saaminen ilmoituksesta voi perustua esimerkiksi hakijan vanhemman Suomen kansalaisuuteen, hänen omaan entiseen Suomen kansalaisuuteen tai hänen pitkään asumiseen Suomessa tai muussa Pohjoismaassa.

Eniten kansalaisuushakemuksia jättivät Irakin, Venäjän, Syyrian, Afganistanin ja Somalian kansalaiset. Eniten kansalaisuusilmoituksia tekivät Ruotsin, Viron, Yhdysvaltojen, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kanadan kansalaiset.

Suomi sai kaiken kaikkiaan 14 689 uutta kansalaista vuonna 2025, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Heistä 13 483 sai kansalaisuuden hakemalla (2024: 12 417) ja 1 206 ilmoituksesta (2024: 1 532). Myönnettyjen kansalaisuuksien kasvu perustuu aiemmin kuvattuun lakimuutoksista johtuvaan hakijamäärän tilapäiseen kasvuun vuosina 2023–24.

Jokaisella oleskeluluvalla on edellytykset, jotka asiakkaan pitää täyttää koko luvan voimassaolon ajan. Maahanmuuttovirasto tarkistaa luvan myöntövaiheessa edellytysten täyttymisen ja valvoo, että edellytykset täyttyvät myös myöntämisen jälkeen. Jälkivalvontaa tehdään, jotta voidaan puuttua lupajärjestelmän väärinkäytöksiin ja peruuttaa luvat, joilla ei ole enää perusteita sekä hyödyntää siitä saatavaa tietoa lupakäsittelyn kehittämisessä.

Automaattinen jälkivalvonta tarkoittaa sitä, että Maahanmuuttoviraston järjestelmä tekee säännöllisesti tarkastuksia viranomaisten eri rekistereihin, joiden avulla katsotaan, täyttääkö asiakas edelleen eräät keskeiset luvan edellytykset, kuten oleskeleeko henkilö tosiasiallisesti Suomessa tai onko hänellä turvattu toimeentulo.

– Jälkivalvonnan avulla ehkäistään osaltaan myös työperäistä hyväksikäyttöä, jonka riski on valitettavan korkea tällä hetkellä Suomessa. Jos luvan peruuttamista harkitaan, arvioimme tilanteen aina tapauskohtaisesti. Asiakasta myös kuullaan aina asiassa. On hyvä muistaa, että kuuleminen ei ole vielä päätös, vaan tärkeä osa asiakkaan tilanteen selvittämistä, kertoo Hirvelä.

Vuonna 2025 automaattisella jälkivalvonnalla tarkastettiin yhteensä noin 47 000 oleskelulupaa. Sen kautta peruuttamisharkintaan otettiin 3 645 oleskelulupaa ja peruutettiin yhteensä 1 913 oleskelulupaa.

Maastapoistamismenettelynä on karkottaminen, jos asiakas on oleskellut Suomessa oleskeluluvalla. Ilman oleskelulupaa maassa oleskelevan maastapoistamismenettelynä on käännyttäminen. Suurin osa Maahanmuuttoviraston karkottamis- ja käännyttämispäätöksistä tehdään kielteisen oleskelulupa-, turvapaikka- tai luvan peruuttamispäätöksen yhteydessä, kun luvan myöntämisen edellytykset eivät enää täyty.

Käännyttämiseen johtaneita maastapoistamispäätöksiä tehtiin viime vuonna yhteensä 3 128 (2024: 2 884). Karkottamiseen johtaneita maastapoistamispäätöksiä virasto teki viime vuonna 2 774 (2024: 1 965), mikä on 41 prosenttia enemmän kuin vuonna 2024. Eniten maastapoistamispäätöksiä tehtiin vuonna 2025 Venäjän, Irakin ja Turkin kansalaisille.

– Maastapoistamispäätösten kasvun taustalla vaikuttavat lainsäädännön muutokset, tehostunut jälkivalvonta ja poliisin tekemien karkottamisesitysten kasvu. Poliisi ja Rajavartiolaitos tekevät Maahanmuuttovirastolle karkottamis- ja käännyttämisesityksiä, kun ulkomaalaisen epäillään syyllistyneen tai hän on syyllistynyt Suomessa rikoksiin, Hirvelä kertoo.

Tilastokeskuksen väestötilastojen yhteydessä puhutaan maahanmuutosta, joka sisältää toteutuneita maahanmuuttoja Suomeen. Näissä tilastoissa maahan muuttaneeksi katsotaan henkilö, jolla on väestörekisteriin merkitty henkilötunnus ja kotikunta.

Maahanmuuttoviraston myönnettyjen ensimmäisten oleskelulupien tilastot kertovat maahan saapumiseen oikeuttavien lupien määrästä. Maahanmuuttoviraston tilastoissa on mukana myös lyhytaikaiseen oleskeluun oikeuttavat luvat. Myönnettyjen oleskelupien määrien muutokset näkyvät myöhemmin viiveellä myös Tilastokeskuksen väestötilaston maahanmuuttojen määrissä. Maahanmuuttoviraston ja Tilastokeskuksen tilastot kuvaavat siis osittain eri asioita, eikä niitä voi tämän vuoksi suoraan verrata toisiinsa.

Tilastokeskuksen maahanmuuttotilastoissa on myös mukana henkilöitä, jotka eivät tarvitse lupaa Suomeen muuttamiseen, kuten Pohjoismaiden kansalaiset. Maahanmuuttoviraston luvan saaneiden tilastoissa on henkilöitä, jotka eivät saa kotikuntaa ja eivät tilastoidu osaksi maahan muuttanutta väestöä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)