Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen työsopimuslain uudistamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutoksia määräaikaisiin työsopimuksiin, lomautusilmoitusajan lyhentämiseen sekä työnantajan takaisinottovelvollisuuteen.

– Nyt Suomi tarvitsee kipeästi näitä kaivattuja uudistuksia. Määräaikaisten työsopimusten solmimisen helpottaminen on tärkeää tässä heikossa työllisyystilanteessa. Lomautusilmoitusajan lyhentäminen on myös merkittävä uudistus, joka parantaa yritysten mahdollisuuksia reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin, Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoo tiedotteessa.

– Muutokset purkavat työllistämisen esteitä ja vahvistavat pk-yritysten toimintaedellytyksiä. Lakiesitys tulisi saada voimaan mahdollisimman nopeasti, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Nykyisin määräaikainen työsopimus on mahdollista tehdä vain perustellusta syystä. Hallitus esittää, että jatkossa määräaikaisen työsopimuksen voisi työnantajan aloitteesta tehdä enintään vuoden ajaksi ilman perusteltua syytä, jos kyseessä on työnantajan ja työntekijän välinen ensimmäinen työsopimus.

Määräaikainen sopimus olisi mahdollista tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, kun työnantajan ja työntekijän edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkaessa vähintään kaksi vuotta.

– Määräaikaisten työsopimusten salliminen nykyistä laajemmin madaltaa työllistämiskynnystä ja on tärkeä uudistus. Esitykseen sisältyvät työnantajalle asetetut velvoitteet tekevät sääntelystä kuitenkin tulkinnanvaraista ja osin heikentävät uudistuksen tavoitteita, Rytkönen-Sandberg toteaa.

Lisäksi esitetään säädettäväksi uudesta työnantajan määräaikaisiin työsopimuksiin liittyvästä selvitysvelvollisuudesta, työntarjoamis- ja takaisinottovelvollisuudesta sekä osapuolten mahdollisuudesta irtisanoa yli kuusi kuukautta kestävä määräaikainen työsopimus.

Hallitus esittää lomautusilmoitusaikaa lyhennettäväksi 14 päivästä seitsemään päivään ja säädettäväksi työpaikkakohtaisen toisin sopimisen mahdollisuudesta.

– Lomautusilmoitusajan lyhentäminen on tärkeä muutos ja lisää yritysten mahdollisuuksia reagoida nopeasti tapahtuviin muutoksiin. Lisäksi on erittäin tärkeää, että esityksessä yrityksille ja työntekijöille annetaan mahdollisuus sopia asiasta paikallisesti, Rytkönen-Sandberg toteaa.

Työsopimuslaissa säädetty takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä säännöllisesti on vähintään 50. Yritysten tulisi kuitenkin myös jatkossa noudattaa mahdollisia työehtosopimusten määräyksiä takaisinottovelvollisuudesta.

– Takaisinottovelvollisuus jäykistää työmarkkinoita ja nostaa työllistämiskynnystä. Velvollisuudesta luopuminen lisäisi työvoiman vaihtuvuutta ja nopeuttaisi sitä, että oikeat ihmiset pääsevät tekemään yrityksissä oikeaa työtä. Tältä osin hallituksen esitys jää valitettavasti vajaaksi, Rytkönen-Sandberg toteaa.

– Tämä työelämän Temu-laki tuo lisää epävarmuutta Suomen yli kahden miljoonan palkansaajan elämään. Ja kuten muutkin nykyisen hallituksen tekemät työelämäheikennykset, se samalla pönkittää työnantajien asemaa ja valtaa, SAK:n juristi Katariina Sahlberg arvioi.

Hallitus esittää, että määräaikaisen työsopimuksen voisi työantajan aloitteesta tehdä ilman perusteltua syytä vuoden ajaksi, jos kysymys on ’’ensimmäisestä’’ työsopimuksesta työnantajan ja työntekijän välillä. Työsopimuksen ei kuitenkaan tosiasiassa tarvitse olla ensimmäinen, Sahlberg huomauttaa.

– Määräaikaisen työsopimuksen voisi tehdä ilman perusteltua syytä myös silloin, jos työnantajan ja työntekijän välisen edellisen työsuhteen päättymisestä on kulunut sopimuksen alkamishetkellä vain kaksi vuotta. Ilman perustetta solmittu vuoden määräaikaisuus voitaisiin heti alkuun pätkiä kolmeen osaan.

Hallituksen esityksen vaikutusarvioinneissa sanotaan suoraan, että määräaikaisten työsuhteiden kasvu lisää myös syrjintätapausten määrää.

– Pätkätöiden lisääminen lakiteitse on karhunpalvelus etenkin naisille ja lisää epätasa-arvoa ja syrjintää työelämässä. Hallituksen linja on käsittämätön senkin vuoksi, ettei määräaikaisten työntekijöiden aseman heikennyksillä ole osoitettavissa myönteisiä vaikutuksia työllisyyteen tai tuottavuuteen. Tämäkin todetaan hallituksen omassa esityksessä, Sahlberg ihmettelee.

Hallituksen esitys huonontaisi myös lomautettujen työntekijöiden asemaa. Lomautuksista voisi jatkossa ilmoittaa työntekijöille vain seitsemän päivää ennen niiden alkamista nykyisen 14 päivän sijaan. Vaikka työehtosopimuksessa olisi sovittu pidemmästä ilmoitusajasta, voitaisiin paikallisesti sopia, että työpaikalla noudatetaankin lain minimiä.

– Kirjauksella siis mahdollistetaan työehtosopimuksen määräyksen heikentäminen työntekijöiden vahingoksi, Sahlberg huomauttaa.

Hallitus haluaa esityksellään heikentää tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanottujen työntekijöiden oikeuksia. Jos työpaikan tilanne muuttuu, ei kaikilla työnantajilla olisi enää velvollisuutta tarjota työtä aikaisemmin työpaikalta irtisanotuille työntekijöille. Tämä työnantajan takaisinottovelvollisuus koskisi jatkossa vain niitä työnantajia, joiden työntekijöiden lukumäärä on säännöllisesti vähintään 50. Nykyisellään alarajaa ei ole.

– Hallitus tekee esityksellään melkoisen arvovalinnan tilanteessa, jossa kotimainen kulutuskin sakkaa ihmisten kokeman epävarmuuden takia. Nämä muutosesitykset eivät varmasti tule parantamaan tilannetta, Sahlberg sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)