Kotitalouksien sähköenergiasta maksama hinta laski viime vuonna keskimäärin neljä prosenttia ja sähkölämmittäjillä 1,6 prosenttia. Kuluttajat hyötyivät erityisesti vaihtaessaan uusiin aiempaa edullisempiin sähkösopimuksiin. Sähkölaskun kokonaissumma jatkoi laskuaan nyt kolmatta vuotta peräkkäin.

Sähkösopimuksen kilpailuttaminen kannatti. Uusien kahden vuoden määräaikaisten sopimusten tarjoushinnat laskivat kotitalouksille 6,6 prosenttia ja sähkölämmittäjille 5,2 prosenttia. Uusista toistaiseksi voimassa olevista sopimuksista kotitaloudet maksoivat 1,8 prosenttia ja sähkölämmittäjät 4,8 prosenttia aiempaa vuotta vähemmän. Laskeneet pörssihinnat näkyivät myös pörssisähkösopimusten tehneiden sähkölaskussa.

Sähkön pörssihintojen tasaantuminen ja kotitalouksien siirtyminen edullisempiin uusiin sopimuksiin laskivat kotitalouksien sähköenergiasta maksamaa hintaa keskimäärin neljä prosenttia ja sähkölämmittäjillä 1,6 prosenttia.

Sähkölämmittäjien siirtohinnat nousivat viime vuonna 0,8 prosenttia, muiden kotitalouksien keskimääräinen siirtohinta laski 0,4 prosenttia. Vuosina 2020–25 kotitalouksien verottomat siirtohinnat ovat nousseet noin kymmenen prosenttia – nousu on ollut yleistä hintakehitystä maltillisempaa.

Sähkölaskun kokonaishinta (energia, siirto, verot) laski kotitalouksille viime vuonna keskimäärin 2,1 prosenttia ja sähkölämmittäjille 0,4 prosenttia. Vuodessa sähkölasku pieneni 10–20 euroa. Suomalainen kuluttaja maksaa sähköstä kokonaisuudessaan reilusti alle EU- ja ETA-maiden keskiarvon.

Sähkön tukkumarkkinahinta Suomen alueella jatkoi viime vuonna laskuaan. Vuoden keskiarvohinta 40,48 euroa megawattitunnilta oli jo energiakriisiä ja koronapandemiaa edeltävää aikaa alhaisempi. Halvempaa tukkusähköä myytiin ainoastaan Pohjois-Ruotsissa sekä Pohjois- ja Keski-Norjassa.

Tukkumarkkinahinnat vaihtelivat aiempien vuosien tapaan voimakkaasti sääriippuvaisen tuotannon, siirtoyhteyksien rajoitusten ja voimalaitosten tuotantokatkosten vuoksi, vaihtelu oli kuitenkin edellisvuotta maltillisempaa. Joustavan kulutuksen lisääntyminen tasoitti hintoja ja vähensi hintapiikkien sekä vuonna 2024 ennätyskorkealla olleiden negatiivisten tuntihintojen määrää.

Viime vuonna ydinvoimalla ja uusiutuvilla energialähteillä katettiin jo 94 prosenttia kotimaisesta sähköntuotannosta. Tuulivoiman osuus tuotannosta oli 27 prosenttia. Vuositasolla Suomi on sähköntuotannossa lähes omavarainen. Tuontisähköä tarvitaan etenkin kulutushuipuissa, tyynellä säällä ja voimalaitosten käyttökatkojen aikana.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)