Työterveyslaitoksen kyselyn mukaan 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä yrityksistä käyttää tekoälyä. Käyttö keskittyy rajattuihin tehtäviin, ja vain 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on tekoälyn käyttöä ohjaava strategia.

Tekoälyrekrytointi ja työn algoritminen johtaminen ovat olleet näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa, ja tekoälystä on puhuttu työn uutena vallankäyttäjänä. Työterveyslaitoksen yrityskyselyn tulokset piirtävät maltillisempaa tilannekuvaa. Vaikka tekoäly on yleistynyt nopeasti, sen käyttö on vielä monessa yrityksessä kokeilevaa. Esimerkiksi henkilöstöpäätöksissä tekoäly on edelleen poikkeus, ei sääntö.

– Yritykset näyttävät etenevän tekoälyn käytössä vaiheittain. Käyttö aloitetaan niistä toiminnoista, joissa hyödyt ovat helpoimmin saavutettavissa ja riskit vähäisimmät, sanoo tutkimusprofessori Tuomo Alasoini Työterveyslaitoksesta tiedotteessa.

Kyselyn mukaan tekoälyä käyttää 51 prosenttia vähintään kymmenen henkilöä työllistävistä suomalaisista yrityksistä. Valtaosalla näistä yrityksistä on käytössä myös generatiivista tekoälyä, kuten ChatGPT:n kaltaisia sovelluksia.

Tekoälyä hyödynnetään useimmiten suurissa yrityksissä ja palvelualoilla. Sitä käytetään erityisesti myynnin, markkinoinnin ja viestinnän kehittämiseen (35 % yrityksistä).

Tekoälyä käytetään melko yleisesti myös johtamisen ja päätöksenteon parantamiseen (20 % yrityksistä). Varsinaisissa johtamistehtävissä tekoälyä hyödynnetään kuitenkin selvästi harvemmin: tehtävien organisoinnissa sitä käyttää kymmenen prosenttia yrityksistä, työsuoritusten seurannassa kuusi prosenttia ja henkilöstön arvioinnissa kolme prosenttia yrityksistä.

Myös rekrytointi on säilynyt pääosin ihmisten käsissä. Kyselyn mukaan vain kahdeksan prosenttia yrityksistä käyttää tekoälyä rekrytoinnissa. Taustalla voivat olla eettiset kysymykset sekä sääntely, joka tekee käyttöönotosta vaativampaa.

– EU:n tekoälyasetuksessa rekrytointi ja työntekijöiden johtaminen luokitellaan korkean riskin käyttötarkoituksiksi. Tämä lisää käyttöönoton vaatimuksia ja voi osaltaan selittää yritysten varovaisuutta, Alasoini toteaa.

Tekoälyn käyttö on monessa yrityksessä vasta kokeiluvaiheessa, eikä suunnitelmallisuus näy vielä laajasti esimerkiksi strategiassa tai koulutuksessa. Kyselyn mukaan 17 prosentilla tekoälyä käyttävistä yrityksistä on erillinen tekoälystrategia. Generatiivista tekoälyä käyttävistä yrityksistä alle puolet (49 %) on kouluttanut henkilöstöään tekoälyn käyttöön.

– Yritykset kannustavat henkilöstöä kokeilemaan generatiivista tekoälyä, mutta eivät kouluta sen käyttöä. Tämä herättää kysymyksen siitä, onko henkilöstöllä riittävät valmiudet käyttää tekoälyä tehokkaasti ja vastuullisesti, Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen sanoo.

Strategisen ohjauksen puute voi johtaa siihen, että tekoälyn mahdollisuuksia ei hyödynnetä täysimääräisesti tai että käyttö jää irralliseksi eikä nivoudu yrityksen muuhun toimintaan.

– Tekoälyn käyttöönotto ei ole vain tekninen vaan myös sosiaalinen ja kulttuurinen muutos. Jos yhteisiä pelisääntöjä ja tietoturvallisia välineitä ei ole, on riskinä, että tekoälyä käytetään piilossa yrityksen ohjauksen ulkopuolella, Valtonen muistuttaa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)