Suomalaiset aikovat käyttää joulun viettoon tänä vuonna keskimäärin 460 euroa per kotitalous. Summa selviää LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä, ja se pitää sisällään kaikki joulunajan kulut lahjoista ruokiin, joulukoristeisiin, matkoihin ja muihin jouluvalmisteluihin. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian, ja siihen vastasi noin tuhat suomalaista.

Suomalaisten keskimääräinen joulubudjetti on tänä vuonna noin 40 euroa suurempi kuin viime vuonna. Joulubudjetit kasvoivat ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2021.

– Joulun ihme ei petä. Suomalaiset kuluttajat ovat olleet köysissä viimeiset viisi vuosineljännestä, joiden aikana yksityinen kulutus on laskenut meillä miltei kolme prosenttia. Samaan aikaan EU:ssa se on noussut keskimäärin kaksi. Vaikka ostovoima on kohentunut, rahat ovat jääneet säästöön. Voi olla, että joulun ihme käynnistää uuden valon, luottamuksen, kulutuksen ja talouden nousukauden – tai sitten käy niin, että suomalaiset keskittävät ilon hetkensä joulunpyhiin ja palaavat säästämisen ja varautumisen tielle loppiaiseen mennessä, pohtii LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro tiedotteessa.

Naiset sanoivat käyttävänsä jouluun tänä vuonna noin 20 prosenttia (80 euroa) enemmän rahaa kuin viime vuonna. Miehillä joulubudjetti pysyi ennallaan. Lapsettomissa (+47 %) ja yhden lapsen talouksissa (+42 %) jouluun aiotaan käyttää selvästi enemmän rahaa kuin viime vuonna.

– Naisilla ostovoima on noussut viime vuosina enemmän kuin miehillä, mikä johtuu etenkin hyvistä palkankorotuksista julkisilla, naisvaltaisilla aloilla. Voi olla, että naiset ovat onnistuneet paikkaamaan inflaation syömiä säästöpuskureitaan hieman paremmin kuin miehet, mistä syystä jouluun voitaisiin satsata vähän enemmän. Naisilla myös työttömyysaste on parempi kuin miehillä, vaikkakin naisilla työttömyys on vuodessa noussut hieman enemmän, Nummiaro sanoo.

Vaikka jouluun käytetään tänä vuonna enemmän rahaa kuin viime vuonna, monia jouluun liittyvä rahankäyttö myös huolettaa. Kyselyssä 43 prosenttia suomalaisista sanoi, että tulevaan jouluun liittyvä rahankäyttö aiheuttaa heille stressiä, huolta tai ahdistusta. Huoli on suurinta lapsiperheissä ja pienituloisilla.

– On tietysti erinomainen uutinen, että suomalaiset voivat käyttää jouluun tänä vuonna vähän enemmän rahaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jokainen viettää joulua omalla budjetillaan. On hyvä satsata siihen, mikä on itselle tärkeintä, eikä verrata omaa rahankäyttöään muihin. Siinä mielessä omalle taloudellekin tulisi antaa joulurauha, sanoo talous- ja velkaneuvontaa tarjoavan Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar.

Stressiä, huolta tai ahdistusta aiheuttavat etenkin yleinen taloudellinen tilanne (54 prosenttia vastaajista) ja lahjoihin liittyvät kulut (49 prosenttia vastaajista). Myös perheen tai läheisten odotukset (34 %), ruoka- ja juhlakulut (32 %), säästöjen käyttö (24 %) sekä oma tunne riittämättömyydestä (24 %) aiheuttavat stressiä, huolta tai ahdistusta.

– Joulun kulutusjuhla on hiipunut 1990-luvulta, mutta joulunviettoon liittyy yhä paljon odotuksia, joiden täyttäminen ei ole missään nimessä halpaa. Siksi jouluun on syytä varautua taloudellisesti hyvissä ajoin. Nyt viimeistään kannattaa jutella läheisten kanssa joulunvietosta ja laatia sen perusteella oma joulubudjetti – olipa se minkä suuruinen tahansa. Takuusäätiöllä on tähän maksuton ja kaikille avoin apuväline Penno, josta voi olla apua, Pantzar vinkkaa.

Isommat muutokset omaan taloudenpitoon kannattaa jättää ensi vuoteen, sanoo Pantzar.

– Joulunvalmistelu on muutenkin stressaavaa aikaa – ei siinä rytäkässä kannata laittaa omaa talouttaan uuteen uskoon. Jos raha-asiat huolettavat, suo itsellesi ja taloudellesi joulurauha, ota hengähdystauko ja palaa raha-asioiden pariin, kun arki taas koittaa. Uusi vuosi on uusi alku.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 018 henkilöä 24.–31. lokakuuta. Kyselyn toteutti tutkimusyhtiö Verian. Kyselyn vastaajat edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)