Eläkeläisten työskentelyn kasvu pysähtynyt

Työssä käyvien vanhuuseläkeläisten määrä on pitkään noussut, mutta nyt tämä kehitys on pysähtynyt. Eläkkeellä työskentelyn määrää pienentää eläkeiän nousu. Työelämä houkuttelee erityisesti korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia eläkeläisiä.

Työskentely eläkkeen rinnalla on lisääntynyt Suomessa tasaisesti viimeiset parikymmentä vuotta. Eläketurvakeskuksen (ETK) tilaston mukaan koko viime vuoden aikana työssä käyneitä eläkeläisiä oli yli 180 000. Heistä lähes 100 000 oli alle 68-vuotiaita.

Muutaman viime vuoden sisällä on tapahtunut kuitenkin käänne. Työnteko vanhuuseläkkeellä ei ole enää kasvanut.

– Viime vuoden lopussa teki töitä 81 000 vanhuuseläkeläistä. Määrä laski muutamalla tuhannella edellisvuodesta. Kun vanhuuseläkkeen alaikäraja nousee, ja työssä jatketaan entistä pidempään, eläkkeellä työskentely vähenee, ETK:n kehityspäällikkö Jari Kannisto kertoo tiedotteessa.

Kannisto painottaa, että eläkeläisten työnteko ei ole yhtä säännöllistä kuin muiden, joten se vaihtelee kuukausittain. Kesällä työssä ollaan vähemmän ja talvikaudella hieman enemmän.

Pitkän kasvun pysähtyminen ei ole tullut asiantuntijalle täysin yllätyksenä. Eläkeiän nousu vaikuttaa tilastoihin, mutta kasvun pysähtyminen kertoo myös heikentyneestä suhdanteesta.

– Kun pitkäksi venynyt taantuma on heikentänyt työllisyyttä koko väestössä, se on heijastunut myös eläkeläisten työmahdollisuuksiin.

Huonoksi tilannetta ei kuitenkaan voi väittää. Yli 65-vuotiaiden työllisyysaste on edelleen noussut, kun yhä useampi jatkaa työntekoa entiseen tapaan vanhuuseläkkeen alaikärajan täytettyään.

– Meillä on merkittävä työvoimapotentiaali 65–70-vuotiaissa. Tässä ikäryhmässä on sekä työuran pidentäjiä että työtä tekeviä eläkeläisiä. Tämän ikäryhmän työnteko on avainasemassa, jos ikääntyneet halutaan pitää työmarkkinoilla.

ETK:n tilastojen mukaan vanhuuseläkeläisistä töitä tekevät eniten 65–68-vuotiaat. Näistä ikäryhmistä käy töissä 7 000–8 000 vanhuuseläkeläistä.

Puolen vuoden työskentelykään ei ole enää harvinaisuus.

– Vuonna 2024 alle 68-vuotiaat vanhuuseläkkeensaajat tekivät töitä keskimäärin reilun kuuden kuukauden ajan. 70-vuotiaat eläkeläiset tekivät töitä keskimäärin reilun viiden kuukauden ajan, Kannisto laskee.

Vanhemmissa ikäluokissa työskentely on harvinaisempaa. 80-vuotiaista vanhuuseläkeläisistä enää noin tuhat tekee töitä.

Mitä vanhemmista ikäryhmistä puhutaan, sitä pienempi osuus ikäluokan elossa olevista on miehiä. Silti vanhemmissa ikäryhmissä työssä käyvistä eläkeläisistä enemmistö on miehiä.

Entistä suurempi osa eläkeläisten tuloista kertyy työstä

Työnteon yleistyminen näkyy eläkeläisten tulorakenteessakin. ETK:n erikoistutkija Anu Polvinen on tarkastellut tutkimuksessaan alle 80-vuotiaiden vanhuuseläkeläisten työssäkäyntiä ja tuloja vuosina 2010, 2016 ja 2023.

Vuonna 2023 joka viides vanhuuseläkeläinen sai palkka- tai yrittäjätuloja vähintään 500 euroa vuodessa. Lähes joka kymmenes sai työskentelystä tuloja yli 10 000 euroa.

– Palkka- ja yrittäjätulojen osuus eläkeläisten bruttotuloista on kasvanut. Vuonna 2023 työskentelystä saatavien tulojen osuus oli keskimäärin neljännes, kun taas vuonna 2010 vastaava osuus oli noin viidennes, kun tarkastellaan yli 500 euroa vuodessa työtuloja saaneita, Polvinen kertoo.

ETK:n tutkimuksen mukaan vanhuuseläkkeellä työskentelevät muita useammin korkeammin koulutetut ja parempituloiset.

– Suurin osa vanhuuseläkkeellä työskentelevistä käy työssä muiden kuin taloudellisten syiden vuoksi, vaikka lisätuloillakin on merkitystä.

Reilun vuosikymmenen aikana vanhuuseläkkeellä työssäkäynti on kasvanut kaikilla koulutusasteilla, mutta erityisesti keskiasteen koulutuksen suorittaneilla ja keskituloisilla.

– Ammattiryhmistä yleisimmin työskentelivät johtajat, erityisasiantuntijat, maanviljelijät ja yrittäjät, Polvinen sanoo.

Vanhuuseläkkeen rinnalla tehdystä työstä kertyy uutta eläkettä 1,5 prosenttia vuosiansiosta.

Uusi eläke pitää hakea erikseen. Sen saa maksuun, kun eläkevakuuttamisen yläikäraja täyttyy. Tämä ikäraja on ensi vuonna 69 vuotta.

Eläkettä verotetaan eri tavalla kuin palkkaa. Siksi tarvitaan kaksi verokorttia, jos työskentelee eläkkeellä – toisen eläkettä ja toisen palkkaa varten.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)

Yksityislääkärikäyntien Kela-korvaukset pienenevät vuoden alusta

Kela korvaa vuoden alusta alkaen yksityislääkärin vastaanottokäynnin kustannuksista kahdeksan euroa nykyisen 30 euron sijaan. Myös etävastaanotoista (video-, puhelin ja chatti-vastaanotto) korvaus on kahdeksan euroa. Korvaukset gynekologin ja psykiatrin vastaanotosta säilyvät ennallaan. Muutos ei myöskään vaikuta 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeiluun.

Maankäyttösektori pysyy suurena päästölähteenä – metsät pieni nielu kasvihuonekaasuinventaarion viime vuoden ennakkotiedoissa

Viime vuoden kasvihuonekaasuinventaarion ennakkotulosten laskentamenetelmissä hyödynnettiin uutta tutkimustietoa. Maankäyttösektori (LULUCF) on yhä merkittävä päästölähde, mutta metsät muodostavat nyt pienen nielun. Metsien nettonielu on kuitenkin pienentynyt huomattavasti 2010-luvun alusta ja on hyvin lähellä nollaa.

Opintotuki lakkautetaan osalta opiskelijoista – syynä opintojen riittämätön edistyminen

Kela tarkisti tänä syksynä noin 283 000 opiskelijan opintojen edistymisen. Tarkistuksen perusteella opintotuki lakkautetaan noin 4 700 opiskelijalta, joista suurin osa on korkeakouluopiskelijoita.

Menneisyyden suomalaiset suunnistivat vesillä kalliomaalausten avulla

Veneaiheinen kalliomaalaus Saraakallion ja Astuvansalmen välisellä reitillä Päijänteellä Kuhmoisissa.

Muinaisia rantaviivoja ja vesireittejä mallintamalla voidaan nähdä, miten ihmiset ovat tuhansia vuosia sitten liikkuneet Järvi-Suomen vesistöissä. Kalliomaalauksia on sijoitettu niin, että ne toimivat opasteina vesillä liikkuville.

Poliisi lopetti kaksi Turun keskustaan eksynyttä peuranvasaa ampumalla

Lounais-Suomen poliisi sai useita ilmoituksia Turun keskustassa törmäilleistä peuranvasoista. Keskustaan eksyneet vasat olivat aamukahdeksalta törmäilleet Kerttulinkadun sisäpihoilla autoihin. Toinen niistä jäi lopulta keskelle risteystä Hämeenkadulla. Toinen ei päässyt enää sisäpihalta pois.

Näin paljon Kela maksoi etuuksia asukasta kohden eri kuntiin viime vuonna

Suhteellisesti eniten Kelan etuuksia maksettiin viime vuonna Rautavaaran ja vähiten Inkoon asukkaille. Tiedot perustuvat juuri julkaistuun Kelan tilastolliseen vuosikirjaan 2024.

Eläkeläisten työskentelyn kasvu pysähtynyt

Työssä käyvien vanhuuseläkeläisten määrä on pitkään noussut, mutta nyt tämä kehitys on pysähtynyt. Eläkkeellä työskentelyn määrää pienentää eläkeiän nousu. Työelämä houkuttelee erityisesti korkeakoulutettuja ja hyvätuloisia eläkeläisiä.

Joululaulupäivää vietetään jo kymmenettä kertaa

Joululaulupäivää vietetään maanantaina 15. joulukuuta jo kymmenettä kertaa. Vuonna 2016 käynnistynyt teemapäivä on Jouluradion lanseeraama, jonka ydinajatus on yksinkertainen: jouluna on lupa laulaa. Kalenterien viralliseksi teemapäiväksi vakiintunut joululaulupäivä kannustaa järjestämään pieniä ja suuria joululauluhetkiä ympäri Suomen.

Yhteisöllinen hyvinvointityö tuo uusia ratkaisuja ammatillisen koulutukseen

Turun ammattikorkeakoulun ja Occu Oy:n Yhteisöllinen hyvinvointityö ammatillisessa koulutuksessa -hankkeessa kehitettiin koulutuskokonaisuus, joka vahvistaa nuorten parissa toimivien ammattilaisten osaamista opiskelijoiden hyvinvoinnin, osallisuuden ja työelämävalmiuksien tukemisessa.

Aatola kutsuttiin testeihin Floridaan

Vilho Aatola.

Turkulainen 16-vuotias autourheilulupaus Vilho Aatola osallistuu maanantaina alkaviin kaksipäiväisiin USF Juniors -testeihin Sebring International Raceway -radalla Floridassa. Testikutsu tuli DEForce Racing -tiimiltä alkuperäistä aikataulua aiemmin.

Turku esittelee asemanaukion asemakaavanmuutosta asukastilaisuudessa

Entisen päärautatieaseman ympäristöön valmistellaan asemakaavanmuutosta, jolla varaudutaan mahdolliseen raitotien rakentamiseen. Asemakaavanmuutosehdotus on nähtävillä 30. joulukuuta asti.

Philia Ensemblen joulukonsertti Martinkirkossa

Philia Ensemble joulukonsertissa viime vuonna.

Martinkirkossa maanantaina 22. joulukuuta kello 19 järjestettävä konsertti kokoaa laulajat ja soittajat parhaan joulumusiikin äärelle. Monipuolinen ohjelma sisältää muun muassa Heli Laaksosen joulurunon laulettuna versiona.

Keitä ovat ”temuttajat”?

Euroopan ulkopuolisista verkkokaupoista, kuten Temusta ja Sheinista tuotteita ostivat Kuluttajaliiton kyselyn perusteella muita useammin iäkkäämmät, sekä yksinhuoltajataloudet. Sen sijaan nuoremmat eivät vastausten perusteella ole yhtä innostuneita EU:n ulkopuolisista verkkokauppaostoksista.

Piikkiön seurakunnan somevideoilla yli puoli miljoonaa katselukertaa kuukaudessa

Tiina Ilonen.

Piikkiön seurakunnan somessa on viime viikkoina koettu poikkeuksellinen näkyvyys. 13. marraskuuta alkaen julkaistut urkumusiikkivideot Facebookissa ovat keränneet yhteensä yli 590 000 katselukertaa, ja seurakunnan seuraajamäärä on seuraajamäärä on tuplaantunut noin tuhannesta reiluun kahteen tuhanteen samassa ajassa.

Älykkäät tekstiilit uudistavat käsityksiä materiaaleista ja lajienvälisestä viestinnästä

Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n rahoituksen saanut PAST-A-BOT-tutkimushanke kehittää pehmeitä, älykkäitä tekstiilejä, jotka voivat tulevaisuudessa toimia pelastusrobotteina, ääntä aistivina maataloustekstiileinä tai avustavina vaatteina – ja samalla uudistavat tavan, jolla ajattelemme materiaalitutkimusta.

Severi Pyysalo ja Niklas Winter jatsahtavassa joulukonsertissa

Niklas Winter ja Severi Pyysalo.

Severi Pyysalo ja Niklas Winter esiintyvät jatsahtavassa joulukonsertissa torstaina 18. joulukuuta kello 19 Pyhän Henrikin ekumeenisessa taidekappelissa. Pyysalo ja Winter ovat soittaneet yhdessä eri kokoonpanoissa jo 25 vuotta esiintyen ympäri maailmaa. Duon vahvuus löytyy melodisessa lähestymistavasta musiikkiin. Molemmat kirjoittavat ja esittävät mielellään omaa tuotantoaan jazz evergreen -kappaleiden lisäksi. Tässä jouluisessa konsertissa kuullaan myös tuttuja joululauluja eri aikakausista.

Vaate tulessa kerrostaloasunnon lattialla Maskussa

Vaate syttyi palamaan kerrostalon ensimmäisen kerroksen asunnon lattialla sunnuntaina iltapäivällä Seurantalontiellä Maskussa.

Viemäri- ja vesijohtotyö sulkee ajokaistan Puutarhakadulla

Puutarhakatu 34:n kohdalla tehdään viemäri- ja vesijohtotyötä 15.–19. joulukuuta. Yksi ajokaista on pois käytöstä.

Urheilu

Aatola kutsuttiin testeihin Floridaan

Vilho Aatola.

Turkulainen 16-vuotias autourheilulupaus Vilho Aatola osallistuu maanantaina alkaviin kaksipäiväisiin USF Juniors -testeihin Sebring International Raceway -radalla Floridassa. Testikutsu tuli DEForce Racing -tiimiltä alkuperäistä aikataulua aiemmin.

Åboraakkeli: Erikoisia kokoonpanoja

Joulukuun alussa Salibandyliitto julkaisi rangaistukset vedonlyöntiskandaaliin liittyen. Tutkinnan alla oli reilu sata henkilöä, joista 80 todettiin rikkoneen vedonlyöntikieltoa.

TPS:ssä ja Loistossa riittää kehitettävää F-liigan ottelutauolla

Tammikuussa naisten F-liigassa on edessä runsaasti pelejä. Peliruuhkan keskellä nähdään myös Turun derby, kun Loisto ja TPS kohtaavat 17. tammikuuta.

Kun maajoukkue metsästää Tšekissä ensimmäistä salibandyn naisten maailmanmestaruutta sitten vuoden 2001, kotoisessa F-liigassa vietetään MM-taukoa. Joulun alla pelataan vielä vajaa kierros, jolloin myös FBC Loisto on tulessa, mutta täydellä rähinällä naisten F-liiga jatkuu vasta loppiaisena.

Loimulle tilapäistä passariapua

Oleksii Bulgyn.

Passari Samuel Jaramillon jalkavammasta aiheutunut sairasloman venyy odotettua pidemmäksi. Loimu on päättänyt hakea levennystä kokoonpanoon hankkimalla entuudestaan tutun passarin mukaan joukkueeseen. Loimun oman juniorikoulun kasvatti ja viime kaudella Loimua Mestaruusliigassa edustanut Oleksii Bulgyn (22, 189 senttiä) on pelannut opiskelujensa myötä alkukauden aluesarjaa pääkaupunkiseudulla Aalto-Volleyn riveissä. Hän opiskelee Aalto yliopistossa tietotekniikkaa.

Toppari Akim Sairinen jatkaa TPS:n takalinjoilla

Akim Sairinen.

Jalkapallon Veikkausliigaan noussut Turun Palloseura on solminut jatkosopimuksen keskuspuolustaja Akim Sairisen kanssa. Kokeneen 31-vuotiaan topparin sopimus kattaa kauden 2026.

Liigalisenssi kaikille Veikkausliigaseuroille ensi kaudelle

Kaikille liigaseuroille on myönnetty liigalisenssi ensi kaudeksi.

Suomen Palloliiton UEFA- ja liigalisenssikomitea on käsitellyt Veikkausliigan liigalisenssejä ensi kauden osalta. Komitea on myöntänyt liigalisenssin jokaiselle 12 Veikkausliigaseuralle kaudelle 2026. Osaan myönnetyistä lisensseistä sisältyy talouteen liittyviä ehtoja.