YTM Juho Ruotsalainen tarkastelee tulevaisuudentutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan, miten niin kutsutut edelläkävijätoimittajat uudistavat journalismia ja muovaavat käsityksiä sen tulevaisuudesta. Ruotsalainen väittelee Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Ammatillinen journalismi on ollut digitaalisessa murroksessa jo yli 20 vuotta. Tänä aikana huomio on kohdistunut yhä enemmän edelläkävijätoimittajiin, jotka kehittävät uusia journalistisia käytäntöjä, kokeilevat rohkeasti digitaalisia muotoja ja etsivät ratkaisuja alan kriiseihin, kuten yleisökatoon ja luottamuksen heikkenemiseen. Usein heidän toimintamallinsa leviävät myöhemmin myös perinteisiin uutismedioihin.

– Halusin tutkia, miten journalismin uusien muotojen edelläkävijät ajattelevat journalismista ja sen tulevaisuudesta – ja miten nämä käsitykset näkyvät heidän arjen työssään, Ruotsalainen kertoo tiedotteessa.

Tutkimuksen aineisto koostuu suomalaisten journalismin startup-yrittäjien haastatteluista, eurooppalaisten ja amerikkalaisten verkkomedioiden päivittäisuutisista, niiden toimituksellisia periaatteita avaavista About Us -sivuista, Helsingin Sanomien Musta laatikko -livejournalismiesitysten käsikirjoituksista sekä Harvardin yliopiston Nieman Labin vuosittaisista journalismiennusteista.

Väitöskirja edustaa tulevaisuudentutkimuksessa ja yhteiskuntatieteissä vahvistuvaa sosiologista näkökulmaa tulevaisuuteen.

– En esitä skenaarioita tai muita ennakoivia väitteitä tulevaisuudesta, vaan analysoin sitä, miten tulevaisuus rakentuu edelläkävijätoimittajien käsityksissä ja käytännöissä osana nykyistä digitaalista mediaympäristöä. Odotukset ja mielikuvitelmat ohjaavat voimakkaasti sitä, millaisena tulevaisuus nähdään mahdollisena ja toivottavana, Ruotsalainen sanoo.

Tutkimuksen mukaan edelläkävijätoimittajat uskovat journalismin kehittyvän yhä vahvemmin eri osayleisöjä palvelevaksi. He tuottavat erikoistunutta, osallistavaa journalismia, jota rahoitetaan tilaus- tai jäsenmaksuin. Sisällöt ovat tyyliltään usein tulkitsevia ja epämuodollisia.

Sen sijaan, että yleisöjä ymmärrettäisiin pelkän käyttäjädatan avulla, edelläkävijät korostavat suoraa vuorovaikutusta toimittajien ja yleisöjen välillä.

Tutkimuksessa havaittiin, että edelläkävijätoimittajien edustama intressi- ja yhteisölähtöinen digitaalinen journalismi noudattaa monin tavoin Piilaakson teknologiakehittäjien vaikutusvaltaisia tulevaisuusodotuksia. Näissä yhteiskunta rakentuu jaettujen kiinnostuksenkohteiden ympärille muodostuvien vertaisverkostojen varaan.

Vaikka malli voi tarjota ratkaisuja journalismin keskeisiin ongelmiin, kuten yleisöjen vähenevään kiinnostukseen ja luottamukseen, se sisältää myös riskin: journalismin tuotanto ja kulutus voivat kaventua yhä pienempien ja etuoikeutetumpien yleisöjen asiaksi.

Ruotsalainen esittää väitöskirjansa Avoiding a race to the bottom? A critical examination of pioneer journalists’ futures knowledge and journalistic practices julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa maanantaina 15. joulukuuta kello 12 (Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Lähitapiola-sali, Rehtorinpellonkatu 3).

Yleisön on mahdollista osallistua väitökseen myös etäyhteydellä.

Vastaväittäjänä on professori Andreas Hepp (Bremenin yliopisto, Saksa) ja kustoksena FT Sirkka Heinonen (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on tulevaisuudentutkimus.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)