Viime vuosina kiihtynyt avaruustoiminta nostaa esille eettisiä kysymyksiä, joita olisi hyvä tarkastella hyvissä ajoin Turun yliopiston väitöskirjatutkijan mukaan. Tuore avaruusetiikkaa käsittelevä väitöskirja keskittyy erityisesti biologiseen kontaminaatioon eli elämän, kuten mikrobien, leviämiseen Maan ulkopuolelle.

Ihmisten pitäisi toistaiseksi välttää elämän kylvämistä avaruuteen, selviää Turun yliopiston väitöskirjatutkijan, MA Oskari Sivulan tuoreesta väitöskirjasta.

Väitöstutkimus tarkastelee erityisesti suunnattua panspermiaa, eli alkeellisten elämänmuotojen tarkoituksellista levittämistä elottomalle taivaankappaleelle pyrkimyksenä muodostaa elonkehä Maan ulkopuolelle.

Sivulan mukaan tällaista ajatusta voidaan perustella Maan elämän turvaamisena, eli eräänlaisena kosmisena ympäristönsuojeluna. Keskeisimmät perustelut toiminnalle ovat Maan elämän edellytysten loppuminen aikanaan ja epätieto elämän esiintymisestä Maan ulkopuolella. Sivulan mukaan elämän kylväminen Maan ulkopuolelle voisikin muodostaa ihmiskunnan merkittävimmän kosmisen jalanjäljen.

Suunnattuun panspermiaan liittyy kuitenkin merkittäviä riskejä: se voi aiheuttaa vahinkoa mahdolliselle alkuperäiselle elämälle, sillä varmuutta planeetan elottomuudesta ei usein ole. Lisäksi siinä on mahdollisuus levittää kärsimystä, jos ajan myötä kylvetylle planeetalle syntyy tuntoisia olentoja.

Sivulan mukaan suunnatun panspermian riskien painoarvo riippuu empiirisistä ja moraalisista epävarmuuksista, jotka ovat edelleen ratkaisematta.

– Näin ollen elämän levittämisen arvo voi osoittautua joko erittäin hyväksi tai huonoksi, hän kertoo tiedotteessa.

Jo 1960-luvulta lähtien olemassa on ollut planeettojen suojelua vaativia sääntöjä avaruuden yleissopimuksen henkeä mukaillen. Näiden sääntöjen mukaan esimerkiksi Marsiin suuntautuvat alukset tulee sterilisoida, jotta ne eivät veisi sinne mukanaan Maan pieneliöitä.

Keskustelu planeettojen suojelun ympärillä on kuitenkin keskittynyt aurinkokunnan taivaankappaleisiin, vaikka tulevaisuudessa ihmiset pystyvät todennäköisesti levittämään pieniä eliöitä myös aurinkokuntamme ulkopuolelle. Tämän lisäksi planeettojen suojelua motivoi lähinnä tutkimuskohteiden suojeleminen. Tämän takia biologisesta kontaminaatiosta tulee Sivulan mukaan keskustella laajemmin.

Sivula esittää väitöskirjansa Essays in Space Ethics julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 12. joulukuuta kello 12 (Turun yliopisto, Publicum, Pub3-luentosali, Assistentinkatu 7).

Vastaväittäjänä on tohtori Anders Sandberg (Institutet för framtidsstudier, Ruotsi) ja kustoksena dosentti Helena Siipi (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on filosofia.

Yleisön on mahdollista osallistua tilaisuuteen myös etäyhteydellä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)