Move!-mittauksissa niiden oppilaiden osuus, joilla fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, on laskenut viimeisen kolmen vuoden aikana 40 prosentista 37 prosenttiin. Myös varusmiesten kuntotesteissä vuonna 2020 käynnistynyt kestävyyskunnon nousu on jatkunut. Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on edelleen merkittäviä eroja maaseudun ja kaupunkien sekä hyvinvointialueiden välillä.

Syksyn valtakunnallisessa Move!-tiedonkeruussa raportoitiin yli 111 000 5.- ja 8.-luokkalaisen mittaustulokset. Mittausten perusteella lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys on jatkunut, erityisesti 5.-luokkalaisilla.

Edelleen kuitenkin 37 prosentilla 5.- ja 8.-luokan oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla (35 %:lla 5.-luokkalaisista, 40 %:lla 8.-luokkalaisista). Vielä kolme vuotta sitten vastaava keskiarvo oli noin 40 prosenttia.

Varusmiesten kuntotesteissä raportoitiin noin 20 000 palveluksensa aloittaneen tulokset. Vuonna 2020 käynnistynyt varusmiesten kestävyyskunnon nousu on jatkunut.

Vuonna 2025 varusmiesten 12 minuutin juoksutestin keskiarvo oli 2 414 metriä. Edellisen kerran yhtä hyvä tuloskeskiarvo saavutettiin kymmenen vuotta sitten.

Alle 2 200 metriä juosseiden osuus on pienentynyt viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2019. Samaan aikaan vähintään 3 000 metriä juosseiden osuus on kasvanut yhdellä prosentilla ja 2 600–3 000 metriä juosseiden osuus on kasvanut viisi prosenttia. Lihaskunnossa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta edelliseen vuoteen verrattuna.

Lasten ja nuorten fyysisessä toimintakyvyssä on Move!-mittausten perusteella edelleen merkittäviä alueellisia eroja, jotka korostuvat erityisesti pojilla.

Maaseutumaisissa kunnissa noin 42 prosentilla 5.-luokkalaisista ja 46 prosentilla 8.-luokkalaisista oppilaista fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla. Kaupunkimaisissa kunnissa vastaavat osuudet olivat 33 prosenttia ja 38 prosenttia. Erot maaseudun ja kaupunkien välillä ovat pysyneet samansuuntaisina koko noin kymmenvuotisen Move!-mittaushistorian ajan.

Myös hyvinvointialueiden välillä näkyy selkeitä eroja lasten ja nuorten toimintakyvyssä. Oppilaiden osuus, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, vaihtelee hyvinvointialueittain 33–43 prosentin välillä. Pienimpiä osuudet ovat Helsingin kaupungissa (33 %) sekä Pohjois-Pohjanmaan (33,9 %) ja Itä- ja Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueilla (32,6 ja 33,3 %). Suurimmat osuudet ovat Lapin (42,7 %), Kainuun (43,2 %) ja Satakunnan hyvinvointialueilla (42,6 %).

Hyvinvointialueilla fyysisen toimintakyvyn myönteinen kehitys on jatkunut. Valtaosalla alueista niiden oppilaiden osuus, joiden fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, on pienentynyt edellisvuoteen verrattuna.

Lasten ja nuorten liikkumisen vähentyminen on tunnistettu yhteiskunnallinen haaste. Asiaan haetaan ratkaisuja niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla.

– Hallituksen Suomi liikkeelle -ohjelman Liikkuva koulu ja Move!-avustuksilla tuetaan kuluvalla lukukaudella 134 kunnan peruskouluissa liikkumisen edistämistyötä. Lisäksi syksyllä 2026 astuu voimaan perusopetuslain muutos, joka edellyttää liikunnallisen elämäntavan edistämistä kaikissa kouluissa, kertoo liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Mika Poutala (kd.).

Yksi Suomi liikkeelle -ohjelmasta valtionavustusta saava kunta on Konnevesi, jossa Lapunmäen koululla panostetaan vahvasti oppilaiden liikkumiseen.

Konnevedellä Liikkuva koulu -toiminnasta on kirjaukset paikallisissa opetus-, opiskeluhuolto- ja lukuvuosisuunnitelmissa. Lapunmäen koululla on kaikille esi- ja perusopetuksen oppilaille päivittäiset pitkät liikuntavälitunnit. Oppilaat järjestävät vertaisohjaajina liikuntaa välitunneilla. Koululla ylläpidetään ja uudistetaan liikkumisen välineistöä, kuten välituntiliikuntavälineitä. Oppitunneille on lisätty toiminnallisuutta kouluttamalla opettajia toiminnallisista menetelmistä ja niiden hyödyistä. Koululle on palkattu myös liikuntaneuvoja kahdeksi päiväksi viikossa koululiikuttaja-nimikkeellä. Liikkuva koulu -toiminnan innoittamana yksi luokanopettajista alkoi pitämään päivittäisiä lyhyitä liikkuvuusjumppia, joiden seurauksena Move!-mittauksissa liikkuvuusosuuksien onnistumisprosentti nousi sataan.

Koululaisten lisäksi toimenpiteitä suunnataan kutsuntaikäisille nuorille.

– Edistämme kutsuntaikäisten omaehtoista liikkumista ja toimintakyvyn kehittymistä ennen asepalveluksen aloittamista puolustusministeriön koordinoimalla Suomi liikkeelle -toimenpiteellä. Tarjoamallamme liikuntaneuvonnalla ja -ohjauksella tuemme edellytyksiä asevelvollisuuden suorittamiseen ja tarjoamme eväitä liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Move!:n tavoitteena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria huolehtimaan omasta fyysisestä toimintakyvystä. Mittaukset ovat osa 5.- ja 8.-luokkalaisten liikunnan opetusta. Oppilailta mitataan kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.

Move!-mittaukset voidaan toteuttaa sovelletulla tavalla oppilaille, joilla on pitkäaikaisia tai pysyviä toimimista vaikeuttavia haittoja tai vammoja. Mittauksia on toteutettu 5.-luokkalaisilla vuodesta 2016 lähtien ja 8.-luokkalaisilla vuodesta 2018 lähtien.

Mittaustietoa hyödynnetään koulujen liikuntakasvatuksessa, oppilaiden laajoissa terveystarkastuksissa sekä tiedolla johtamisen työkaluna valtakunnallisesti ja alueellisesti. Mittaustuloksia ei käytetä oppilaan arvioinnin perusteena.

Move!-seurantajärjestelmästä vastaavat valtion liikuntaneuvosto, opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus, Jyväskylän yliopisto, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Varusmiesten kuntotutkimukset tuottavat merkittävää kansanterveydellistä tietoa suomalaisten nuorten miesten kehon koostumuksen sekä fyysisen kunnon muutoksista. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeutuneiden naisten tuloksia ei raportoida, koska kyseinen valikoitunut otos ei edusta väestötasoa.

Varusmiesten kuntotesteillä arvioidaan kestävyyttä ja lihaskuntoa. Kuntotestit suoritetaan saapumiserittäin kahden ensimmäisen palvelusviikon aikana tammikuussa ja heinäkuussa.

Palveluksensa aloittaneiden varusmiesten kuntotilastoja on seurattu 12 minuutin juoksutestin osalta vuodesta 1975 lähtien ja lihaskunnon osalta vuodesta 1982 lähtien.

Kuntotestien tietoja hyödynnetään Puolustusvoimissa muun muassa liikuntakoulutuksen kehittämisessä sekä laajemmin nuorten miesten kuntotason kehityksen seurannassa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)