Suomen järvien ja virtavesien lajiston monimuotoisuuden tilaa on arvioitu ensimmäistä kertaa koko Suomen tasolla ja alueellisesti. Tulosten mukaan sisävesien lajisto on merkittävästi heikentynyt. Muutokset ilmenevät erityisesti alueellisena lajikatona. Monimuotoisuutta olisi kuitenkin mahdollista turvata ennallistamissuunnitelman avulla. Uudet tulokset tarjoavat keskeisen tietopohjan ennallistamisen tueksi.

– Sisävesien monimuotoisuuden tilasta ja lajien esiintymisen muutoksista ei ole aiemmin ollut systemaattisesti koottua tilastotietoa. Kokosimme tuhansien vesistöjen lajitiedot ja mallinsimme luontaisen lajiston. Pystymme ensimmäistä kertaa arvioimaan lajiston monimuotoisuuden tilaa koko maan tasolla ja alueellisesti, projektista vastannut Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Jukka Aroviita kertoo tiedotteessa.

– Osalla alueista yli puolet vesien eliöryhmien lajeista on harvinaistunut. Monet harvinaistuneista lajeista ovat yleisiä lajeja. Valtaosa lajistomuutoksista johtuu maa- ja metsätalouden aiheuttamista paineista”, Suomen ympäristökeskuksen tutkija Anna Suuronen kertoo.

Maatalousalueiden vesistöissä osa lajeista on harvinaistunut ja osa yleistynyt. Metsätalouden vaikutusalueilla heikoin tila on pienissä virtavesissä Keski- ja Itä-Suomessa. Järvissä lajikato oli vähäisempää kuin jokiympäristöissä.

Arviot sisävesien lajiston tilasta perustuvat virtavesien sammalien, piilevien ja pohjaeläinten sekä järvien kasviplanktonin, vesikasvien, pohjan piilevien ja pohjaeläinten esiintymistietoihin. Lajistoaineistojen ja mallinnuksen avulla arvioitiin sekä lajiyhteisöjen muutoksia että muutoksia yksittäisten lajien esiintyvyydessä.

Projektin tulokset osoittivat, että lajistomuutoksia oli myös hyvässä ekologisessa tilassa olevissa vesistöissä. Eniten lajikatoa oli heikommassa tilassa olevissa vesistöissä.

– Tulos on hieman huolestuttava. Erityisen tärkeää biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi on suojella jäljellä olevat erinomaisessa tilassa olevat vesistöt. Myös hyvässä tilassa olevien vesistöjen ennallistamistoimet voivat olla tarpeen, Aroviita pohtii.

Projektissa mallinnettiin myös tulevaisuuden lajistoja eri ilmastoskenaarioissa. Pohjois-Suomessa nykylajiston ennustettiin harvinaistuvan ja osin korvautuvan eteläisillä lajeilla.

– Ilmastonmuutoksen ennustettu vaikutus on samansuuntainen luonnontilaisissa ja ihmisvaikutuksen alaisissa vesistöissä. Muutokset ovat kuitenkin vaikeammin ennustettavia ihmisvaikutukselle altistuneissa paikoissa” kertoo mallinnuksista vastannut Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Heikki Mykrä.

Suomessa valmistellaan parhaillaan EU:n luonnon ennallistamissuunnitelman kansallista toteuttamista. Sisävesien monimuotoisuuden tilan arviot tulisi sisällyttää entistä kiinteämmin suojelun, hoidon ja kunnostusten suunnitteluun, toteutukseen ja vaikutusten seurantaan.

Kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa ja tavoitteiden asettelussa tulisi myös huomioida kokonaisten lajiryhmien tila. Tavoitetta varten tarvitaan vakioitu lajiston monimuotoisuuden arvioinnin ja seurannan menetelmä.

Tutkimusprojekti Sisävesien monimuotoisuuden mallinnus ja lajikadon arviointi biologisten seuranta-aineistojen avulla (VESIBIO) oli osa ympäristöministeriön rahoittamaa BioMon-tutkimusohjelmaa. Ohjelman tavoitteena oli kehittää suomalaisten lajien ja luontotyyppien pitkäaikaisseurantoja ja seurannoissa käytettäviä menetelmiä luonnonsuojelun näkökulmasta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)