Valveaikaisen makoilun ja loikoilun yhteydet sydän- ja verisuonisairauksien riskiin ja yksittäisiin sydänterveyden riskitekijöihin poikkeavat lyhyiden istumisjaksojen ja seisomisen yhteyksistä. Paikallaanolon eri osatekijöitä on tärkeää mitata ja arvioida erikseen, ei yhtenä paikallaanolon kokonaisuutena. Tämä selvisi UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimuksen julkaisussa, jossa tarkasteltiin liikemittarilla mitatun paikallaanolon osatekijöiden yhteyksiä sydänterveyden osoittimiin työikäisillä aikuisilla.

Runsas valveaikainen makoilu ja loikoilu liittyvät haitallisesti sydänterveyteen, kun taas lyhyet istumisjaksot ja seisominen yhdistyvät parempaan sydänterveyteen. Paikallaanolon eri asennot ovat yhteydessä sydänterveyden riskitekijöihin eri tavoin, joten niitä on tärkeää tarkastella erikseen.

Paikallaanolo sisältää makaamisen, loikoilun, istumisen ja seisomisen, jotka eroavat toisistaan muun muassa aineenvaihdunnan, energiankulutuksen ja sydänterveyden kannalta. Esimerkiksi seisominen aktivoi lihaksia ja aineenvaihduntaa enemmän kuin istuminen tai makuulla olo.

Työikäiset viettivät keskimäärin yli tunnin makuulla ja yli viisi tuntia loikoillen päivässä.

– Runsas makoilu ja loikoilu yhdistyivät suurempaan sydän- ja verisuonisairausriskiin, pienempään HDL-kolesteroliarvoon, suurempaan triglyseridiarvoon ja suurempaan vyötärön ympärykseen kertoo UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari tiedotteessa.

– Lyhyet, alle 30 minuutin istumisjaksot ja seisominen liittyivät parempaan sydänterveyteen, kuten suurempaan HDL-kolesteroliarvoon ja kapeampaan vyötäröön. Yli 20 minuutin yhtäjaksoinen istuminen sen sijaan oli yhteydessä suurempaan vyötärön ympärykseen, täydentää johtava tutkija Pauliina Husu.

Vasankari summaa, että yhtäjaksoista istumista kannattaisi siis tauottaa 20–30 minuutin välein.

Tutkimus pohjautuu UKK-instituutin KunnonKartta-väestötutkimukseen, jossa vuosien 2017–19 ja 2021–22 aikana kerättiin tietoa suomalaisten 20–69-vuotiaiden aikuisten liikkumisesta, paikallaanolosta, kunnosta ja terveydestä.

KunnonKartta-tutkimus selvittää aikuisten liikkumista, fyysistä kuntoa ja toimintakykyä. Se tuottaa ajankohtaista tietoa myös unesta, paikallaanolosta ja kehonkoostumuksesta sekä niiden muutoksista. Syyskuussa 2025 alkoi tutkimuksen kolmas tiedonkeruu, joka jatkuu keväälle 2026.

– Parhaillaan käynnissä oleva tiedonkeruu tuottaa ensimmäistä kertaa mitattua tietoa liikkumisesta, paikallaanolosta ja kunnosta sekä työikäisiltä aikuisilta että ikäihmisiltä, toteaa Tommi Vasankari.

Tutkimukseen kutsutaan tällä kertaa yli 14 000 suomalaista aikuista porrastetusti seuraavien maakuntakeskusten alueilta: Helsinki, Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)