Maanantaina kokoontuvalle kaupunginhallitukselle esitetään hyväksyttäväksi Merikaupungin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä osayleiskaavan tavoitteet.

Osayleiskaavan tavoitteena on mahdollistaa Turun Merikaupunki -vision mukainen alueen kehitys. Kaupunginhallituksen päätöksen (20.6.2024) mukaan Turun Merikaupunki -visio ohjaa yleiskaavan tarkistusta.

Osayleiskaava laaditaan Pansion, Pernon ja Artukaisten kaupunginosiin sekä osittain Pahaniemen, Iso-Heikkilän, Sataman ja Ruissalon kaupunginosien alueelle. Kaava-alueeseen sisältyvät Pansion satama ja Länsisatama, Artukaisten palvelu- ja työpaikka-alueet, Pansio-Pernon nykyiset asuinalueet ja niiden ympäristöt sekä Pernon telakka ja rannikkolaivaston Pansion tukikohta.

Pansio-Pernon nykyiset asuinalueet viherympäristöineen on otettu mukaan kaavaan, jotta aluetta voidaan suunnitella kokonaisuutena ja varmistaa yhteydet nykyisten ja uusiutuvien alueiden välillä. Pernon telakan maankäyttö ei ole muuttumassa. Telakka on mukana yleiskaavarajauksessa, jotta kaava voidaan päivittää koko kaupunginosaan.

Turun Merikaupunki -visiossa teollisuus- ja satama-alueille on ideoitu asumista ja palveluita. Visiossa on esitetty näkymä tulevaisuudesta, jossa Turku kasvaisi kohti merta.

Alueelle on esitetty kymmenkunta uutta asuinaluetta, jotka yhdistyvät toisiinsa viheralueiden avulla. Yrityksille ja logistiikalle on tehty tilaa Artukaisten puolella. Artukaisiin on osoitettu myös liikuntakeskus. Merenranta on avattu kaupunkilaisten käyttöön. Luontoa on lisätty nykyisillä teollisuusalueilla ja asukkaille on luotu uusia virkistysmahdollisuuksia. Merenrannan avaaminen yleiseen käyttöön tarjoaa uusia mahdollisuuksia erilaisten toimintojen tuottamiseen aina uimarannoista ja vesibusseista rantakahviloihin, leikin paikoista veneenlaskupaikkoihin.

Vision mukaan uuden kaupunginosan pitää sopeutua luonnonympäristön muutoksiin. Niin liikkumisen, rakentamisen kuin elämisen pitää toteutua luonnon ja ilmaston kannalta kestävästi. Alue tarjoaa asuntoja yli 30​ 000 asukkaalle ja sijoittumismahdollisuuksia 10​ 000 työpaikalle. Tulevaisuuden satamajärjestelyihin ei visiossa oteta kantaa. Pansion laivastoaseman toimintaedellytykset turvataan.

Alueen kasvupotentiaalin on arvioitu ulottuvan aina 2070-luvulle asti. Vision mukaisessa alueen toteutuksen vaiheistuksessa alueen uudistaminen lähtisi liikkeelle Oravaisten rantapuiston rakentamisella, Pansion ja Pernon keskuksien vahvistamisella ja Artukaisten liikuntakeskittymän kehittämisellä. Toisessa vaiheessa aloitettaisiin Laivanrakentajanrannan kehittäminen. Tämän jälkeen ryhdyttäisiin kehittämään Pohjoissalmen rantakortteleita ja Siilopuistoa sekä Marinaa. Viimeinen vaihe keskittyy nykyisen Vapaavaraston ja Länsisataman alueisiin. Vaiheen toteuttaminen voisi alkaa vuoden 2045 jälkeen.​

Yleiskaavan laadinnan aikana selvitetään, mitkä vision mukaisista muuttuvista alueista on mahdollista ottaa uuteen käyttöön ja mitkä on tärkeää säilyttää työpaikka-alueina Merikaupungin osayleiskaavassa. Samalla tarkastellaan muuttuvien alueiden toteuttamisen vaiheistusta.

Artukaisiin sijoittuvan liikuntakeskittymän rakentaminen on käynnistynyt. Jäähalli valmistuu syksyllä 2026 ja muu Artukaisten liikuntakeskittymä vuoden 2027 aikana.

Laivanrakentajanrannan toteutus siirtyy visiossa esitettyä myöhemmäksi alueen esirakentamisen vuoksi. Tästä syystä seuraavaksi kehitettäisiin Pohjoissalmen rantakorttelit. Niiden toteuttaminen vaatii kuitenkin, että Artukaisten logistiikka- ja teollisuusalueella on valmius vastaanottaa satama-alueelta siirtyvät toiminnot. Kolmannessa vaiheessa ryhdyttäisiin kehittämään Marinan aluetta ja sen jälkeen Laivanrakentajanrantaa. Viimeisenä uuteen käyttöön otettaisiin nykyisten Vapaavaraston ja Länsisataman alueet.

Yleiskaavan tavoitevuoteen 2050 mennessä tästä arvioidaan toteutuvan asuntorakentamista noin 15 000 asukkaalle ja työpaikkarakentamista 5 000 työntekijälle. Asetettuja asukas- ja työpaikkatavoitteita tarkennetaan tarvittaessa kaavatyön edetessä.

Osayleiskaavan alueella asuu tällä hetkellä yhteensä noin 5​ 500 asukasta. Viime vuonna tehdyn väestöennusteen mukaan alueen väestön ei ennusteta juuri kasvavan vuoteen 2040 mennessä.

Alueen väestöstä suomenkielisiä on 55 prosenttia, ruotsinkielisiä prosentti ja muunkielisiä 44 prosenttia. Muunkielisten osuus on huomattavasti suurempi kuin koko Turussa, jossa osuus on 17 prosenttia. Alueen väestön ikärakenne painottuu yli 30-vuotiaaseen työikäiseen väestöön. Työllisistä pelkästään perusasteen käyneitä on yli kolmannes (39 %). Osuus on huomattavasti suurempi kuin Turussa keskimäärin (11 %). Vain alle viidennes alueen työllisistä on korkeakoulutettuja (17 %). Alueen asuntokuntien keskituloon alhaisempi kuin Turussa keskimäärin.

Asuinrakennuksista suurin osa (72 %) on rakennettu 1940–70-luvuilla. Rakentaminen on ollut koko 2000-luvun hyvin maltillista. Väestöstä 68 prosenttia asuu kerrostaloissa ja 31 prosenttia rivi-, omakoti- ja paritaloissa. Valtion tukemissa asunnoissa asuu 42 prosenttia väestöstä, kun vastaava osuus koko Turussa on 15 prosenttia. Vuokra-asuntojen osuus alueen asunnoista on huomattavan suuri (62 %). Turussa keskimäärin puolet asunnoista on vuokra-asuntoja. Kolmen hengen ja sitä suurempien asuntokuntien osuus alueella on suurempi (23 %) kuin koko kaupungissa (16 %).

Kaava-alueella oli vuonna 2023 noin 7 600 työpaikkaa, joista noin puolet oli teollisuuden toimialalla. Työttömien osuus (10,2 %) väestöstä oli korkeampi kuin koko Turussa (6,1 %).

Alue on suurelta osin kaupungin omistuksessa, lukuun ottamatta Pansion pohjoispuolella ja Artukaisissa sijaitsevia yksityisomistuksessa olevia teollisuustontteja. Asuinaluekäytössä olevista alueista noin puolet ovat yksityisomistuksessa ja puolet kaupungin omistuksessa vuokrattuina. Alueella pinta-alan perusteella suurin yksittäinen vuokra-alueen haltija on Turun Satama Oy rantaan rajoittuvalla alueella.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)