Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on kasvanut kuluvan vuoden aikana 11 000 henkilöllä. Tällä hetkellä reilulla 380 000 henkilöllä on vähintään yksi maksuhäiriö. Maksuhäiriöisten kuluttajien lukumäärä on noussut vuoden aikana selvästi, mutta kasvuvauhti on hidastunut heinä–syyskuussa verrattuna alkuvuoteen.

Uusien yksittäisten maksuhäiriöiden määrä laski yli 30 prosenttia verrattuna huhti–kesäkuuhun. Vuoden kolmannella neljänneksellä rekisteröitiin 436 000 uutta maksuhäiriötä, kun edellisellä neljänneksellä vastaava luku oli 626 000.

Uusia maksuhäiriöitä on rekisteröity tänä vuonna 1 443 000, ja niitä on rekisteröity 282 500 henkilölle.

Ensimmäisen maksuhäiriön saavien määrä on laskenut yhdeksän prosenttia verrattuna viime vuoden heinä–syyskuun mittausjaksoon.

Eniten maksuhäiriöisiä henkilöitä on 35–39-vuotiaiden ikäluokassa. Kyseisen ikäluokan miehistä 15,5 prosentilla ja naisista kymmenellä prosentilla on vähintään yksi maksuhäiriö.

Väkilukuun suhteutettuna eniten maksuhäiriöisiä henkilöitä, vajaa yhdeksän prosenttia, on Päijät-Hämeessa. Toiseksi eniten maksuhäiriöisiä kuluttajia on Uudellamaalla, jossa hieman yli kahdeksan prosenttia asukkaista on vähintään yksi maksuhäiriö. Maksuhäiriöisten määrä on kasvanut vuodessa eniten Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä ja Pirkanmaalla.

– Maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on kasvanut pian kaksi vuotta putkeen. Toisaalta tilastojen perusteella ilmassa on nyt monta merkkiä, joiden perusteella voisi päätellä kurjimpien aikojen olevan pian takanapäin. Esimerkiksi hurjin kasvuvauhti ensimmäisen maksuhäiriön saavien määrissä näyttää taittuneen, kertoo Asiakastiedon varatoimitusjohtaja Mikko Karemo tiedotteessa.

– Maksuhäiriöisten henkilöiden kasvuvauhdin pieni hidastuminen on positiivinen merkki, ja seuraamme mielenkiinnolla, mitä vuoden viimeisellä neljänneksellä tapahtuu. Jos Suomen talous alkaa hiljalleen vetää paremmin ja työttömyys taittua, on odotettavissa, että myös maksuhäiriöisten kuluttajien määrän kasvu hidastuu entisestään, Karemo jatkaa.

Maksuhäiriöisten kuluttajien määrä on nyt 380 000, ja määrä on kasvanut kuluvan vuoden aikana 11 000 henkilöllä. Kasvuvauhti hidastui hieman heinä–syyskuun aikana: maksuhäiriöisten kuluttajien määrä kasvoi 3000 henkilöllä, kun vuoden aiemmilla neljänneksillä kasvuvauhti oli 4000 henkilön luokkaa.

– Samaan aikaan ei voi kiistää, etteivätkö nämä tuoreimmat tilastot olisi ikävää luettavaa. Viimeksi maksuhäiriöisiä henkilöitä on ollut yli 380 000 vuonna 2022, eli ennen luottotietolain muutosta. Jos kasvuvauhti ei entisestään hidastu tai pysähdy, Suomessa on vuoden päästä historian suurin määrä maksuhäiriöisiä kuluttajia, Karemo huomauttaa.

Ensimmäisen maksuhäiriön heinä-syyskuun aikana sai hieman yli 17 000 henkilöä. Määrä on suunnilleen samalla tasolla kuin vuoden toisella neljänneksellä, mutta vielä viime vuoden heinä-syyskuussa lähes 19 000 henkilöä sai ensimmäisen maksuhäiriön.

– On positiivista, että vähemmän ihmisiä saa ensimmäisen maksuhäiriön. Toisaalta tilastoissa näkyi aiemmin, että moni kuluttaja sai nopeasti uuden maksuhäiriön sen jälkeen, kun edellinen oli onnistuttu maksamaan pois. Ensimmäisten maksuhäiriöiden määrän kasvun hidastuminen voi siis kertoa yksilöiden talousongelmien syvenemisestä. Yhä useampi ei saa enää maksettua ensimmäisen maksuhäiriön perusteena olevaa velkaa pois, ja jää näin ollen pidemmäksi aikaa maksuhäiriörekisteriin. Myös maksuhäiriöisten henkilöiden kokonaismäärän kasvu puoltaa tätä arviota, Karemo sanoo.

Erilaiset maksamattomat tili- ja kertaluotot ovat yhä yleisempi taustasyy maksuhäiriöille. Tämän vuoden syyskuun lopussa 66 prosenttia kaikista velkomustuomioista oli tullut maksamattomista tili- ja kertaluotoista, kun vielä kaksi vuotta sitten vastaava luku oli alle 60 prosenttia.

– Muuttuvat maksamisen tavat näkyvät myös maksuhäiriötilastoissa. Joustavat maksumahdollisuudet ovat tärkeitä ja mahdollistavat joustoja eri elämäntilanteisiin, mutta kulutusluotoista ei saisi tulla arjen rahoituslähteitä. Kulutusluotoista johtuvien maksuhäiriöiden määrän kasvu on huolestuttava, ja olisikin paikallaan tutkia tarkemmin, mistä tämä johtuu. Suomalaisten talousosaaminen kun kuitenkin on tutkitusti varsin korkeatasoista, Karemo pohtii.

Väkilukuun suhteutettuna eniten maksuhäiriöisiä asukkaita on Päijät-Hämeessä. Maksuhäiriöisten määrä on myös kasvanut vuoden aikana Päijät-Hämeessä enemmän kuin monessa muussa maakunnassa.

Toiseksi eniten maksuhäiriöisiä kuluttajia asuu Uudenmaan maakunnan alueella.

– Maksuhäiriöisten määrä on kasvanut vuoden aikana kaikkein reippaimmin Uudellamaalla, mikä voi selittyä osittain väestön keskittymisellä kaupunkeihin ja kaupunkien korkeammilla elinkustannuksilla. Tämä voi selittää myös maksuhäiriöisten määrän kasvua Pirkanmaalla, jossa Tampere on vetovoimainen keskuskaupunki, arvioi Karemo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)