Suomessa sataa tulevaisuudessa yhä enemmän. Hulevesitulvien hallinta kuuluu kuntien tehtäviin, mutta vähemmälle huomiolle on jäänyt yritysten vastuu oman tonttinsa hulevesien hallinnasta kiinteistön omistajan tai haltijan roolissa. Millaisia toimenpiteitä yrityksiltä tarvitaan tulvariskien ennakoimiseen?

Suomen vuotuisen sademäärän on arvioitu kasvavan vuosisadan puoliväliin mennessä 5–10 prosenttia. Eritoten lisääntyvää sadetta nähdään talviaikaan, ja toisaalta kesäkaudella rankkasateiden arvioidaan voimistuvan, selviää Ilmatieteen laitoksen ja ELY-keskusten sateisuusraportista.

Rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia, jotka eritoten kaupunkialueilla voivat vaurioittaa rakennuksia, infrastruktuuria ja irtaimistoa. Tämä näkyy myös LähiTapiolan maksamissa korvaussummissa. Keskimäärin maksetut korvaukset myrskyistä, tulvista ja rankkasateista ovat yli kaksinkertaistuneet viidessä vuodessa.

– Meillä on viime vuosilta useita esimerkkejä rankkasateiden nostattamista tulvista ja siitä, kun kaupungin tai kunnan hulevesijärjestelmä on ylikuormittunut. Syyskuussa Pohjois-Ruotsissa nähtiin, millaista tuhoa rankkasateet voivat aiheuttaa. Teitä ja rautatieosuuksia oli poikki, ja osa teistä huuhtoutui pois, kertoo yritysten omaisuusriskeistä vastaava chief underwriter Lari-Pekka Kyllönen LähiTapiolasta tiedotteessa.

Rankkasadetulvien aiheuttamat vahingot voivat tulla hyvin kalliiksi. Infran korjaaminen voi viedä viikkoja tai jopa kuukausia.

– Suomessa suurten väylien ja rautateiden rummut ja hulevesiverkostot on mitoitettu siten, että ne kestävät sademääriä, jotka mittaushistorian perusteella sattuvat kohdalle vain kerran sadassa vuodessa. Ruotsin tapahtumien jälkeen jää epäilyttämään, riittääkö tuo mitoitus enää rankkasateiden voimistuessa, pohtii ilmastoasiantuntija Tuukka Rautio ELY-keskusten valtakunnallisesta ilmastoyksiköstä.

Rautio haluaa muistuttaa myös siitä, mitä tarkoitetaan, kun puhutaan jonkun ilmiön toistuvuusjaksosta. Silloin puhutaan prosenttitodennäköisyyksistä.

– Jos puhutaan vaikka kerran sadassa vuodessa tapahtuvasta tulvailmiöstä, ja jos se tapahtuu tänä vuonna, se ei tarkoita sitä, etteikö se voisi tapahtua myös ensi vuonna.

Luontopohjaisilla ratkaisuilla taklataan useita ongelmia

Hulevesihaasteet keskittyvät rakennettuun kaupunkiympäristöön. Ongelmia on erityisesti siellä, missä on vettä läpäisemätöntä pintaa; siellä missä kaupungit ovat tiiviitä.

– Ja yleensä ne merkittävät kiinteistöt sijaitsevat näillä alueilla. Vettä läpäisemätön pinta lisää vedenvirtaamaa eli kertyvä vesi on nopeampaa samassa paikassa, Rautio selittää.

Jos vettä pääsee tulvimisen myötä valumaan väriin paikkoihin, yritysten kohdalla se tietää väistämättä yritystoiminnan keskeytymistä.

– Varasto- ja muun muassa kellarirakenteiden ja varastoidun tavaran vaurioitumisen lisäksi harmia tulee, jos rakennuksen sisäpuolinen sadevesiviemäri pettää. Huonolla tuurilla – tai suunnittelulla – vuotanut vesi voi vaurioittaa tuotantoon tarvittavia koneita tai laitteita, Kyllönen luettelee.

Raution mukaan tulvariskien hallitsemiseen tarvittaisiin enemmän luontopohjaisia ratkaisuja.

– Esimerkiksi kaupunkivihreä auttaa rankkasateiden hallinnassa yhdessä hulevesijärjestelmien kanssa, ja samalla puut lieventävät kaupunkien kuumarasitusta. Luontopohjaisilla ratkaisuilla pystytään taklaamaan useita ongelmia.

Hulevesitulvien hallinta Suomessa jakautuu sekä kunnan että kiinteistönomistajan vastuulle. Kunnan pitää suunnitella ja järjestää hulevesien hallinta erityisesti asemakaava-alueella ja koordinoida alueellista tulvariskien hallintaa.

– Kiinteistönomistaja, eli yritys tai yksityinen, taas vastaa oman tontin hulevesien hallinnasta ja huolehtii myös, ettei hulevesistä aiheudu kosteusvaurioita tai haittaa naapureille, Rautio sanoo.

LähiTapiola selvitti Arjen katsaus -kyselyssään* suomalaisten näkemyksiä ilmastoriskeihin varautumisen vastuukysymyksistä. Sen mukaan suomalaisenemmistön (56 %) mielestä ilmastoriskeihin varautuminen on ensisijaisesti julkisen vallan, eli kuntien ja valtion vastuulla. Hieman useampi kuin joka kolmas (36 %) sysää vastuun yksilöille ja vain joka viides (21 %) yrityksille.

Saman kyselyn mukaan vain kolme prosenttia suomalaisista on varautunut itse tai taloyhtiössä on varauduttu tulvilta esimerkiksi tulvasuojauksella. Noin 40 prosenttia suomalaisista ei ole varautunut mitenkään ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

– Paljon meillä on varautumisessa vielä tehtävää – ja tehokkainta olisi varautua yhdessä. Eritoten tulvariskien hallinta tulisi huomioida tulevaisuuden rakentamisessa ja yritysten investoinneissa, sanoo Kyllönen.

Raution mukaan osa pienemmistäkin yrityksistä on jo vienyt sopeutumisen toimenpiteitä käytäntöön. Osa taas on vasta havahtunut riskeihin.

– Voisivatko yritykset jakaa enemmän tietoutta toisilleen? Jos kilpailijalle ei haluta kertoa, voisiko anonyymi benchmarkkaus toimia, pohtii Rautio.

Tunnista sijaintisi ja riskitaso. Tulvahaittoja voidaan vähentää tehokkaimmin, kun tiedetään ja tunnetaan tulvien riskialueet. Ensimmäisenä yritysten tuleekin tunnistaa oma maantieteellinen sijaintinsa ja tunnistaa tulvariskin suuruus. Riskialueita voi tarkastella tulvakarttapalvelussa.

Varmista hulevesijärjestelmien toimivuus tontillasi. Kiinteistön omistaja/haltija vastaa kiinteistöllä muodostuvien hulevesien hallinnasta ja rakennuksen perustusten kuivatuksesta. Hulevesien hallinnassa pitää noudattaa kunnan antamia ohjeita ja määräyksiä. Tarkista mm., että sadevesiviemärit, kattokaivot, salaojat ja pihamaan kallistukset ovat kunnossa ja riittäviksi mitoitettuja.

Laadi konkreettinen toimintasuunnitelma tulvan varalta. Tulvatilanteessa nopea reagointi on ratkaisevaa. Yrityksellä tulee olla suunnitelma, joka sisältää mm. evakuointiohjeet ja vastuunjaon.

Tee ennakoivia rakenteellisia toimenpiteitä. Vakuutus korvaa vain poikkeuksellisia tulvavahinkoja ja on muutenkin vain laastari, joka antaa tilapäistä apua. Mieti tarvittaessa asiantuntijan kanssa rakenteellisia ratkaisuja, kuten julkisivurakenteiden kestävyys vesisateella, sadeveden ohjauksen turvallisuus sekä rakennuksen ulko- että sisäpuolella, istutuksia ja tulvavesien pidätysalueita. Mieti, missä on paras paikka arvokkaan omaisuuden säilyttämiselle. Helposti vahingoittuva omaisuus on sijoitettava vähintään 10 senttimetrin korkeudelle lattiapinnasta.

Kouluta henkilöstö, viesti ja jaa tietoa. Tulvariskien hallinta vaatii koko organisaation sitoutumista. Ohjeistuksen ja viestinnän kehittäminen on tärkeässä roolissa yritysten varautumisessa.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselyyn vastasi 1 100 henkilöä 4.–11. huhtikuuta. Vastanneet edustavat Manner-Suomen 18 vuotta täyttänyttä väestöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa koko aineiston tasolla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)