Valtion aluehallintoa muokataan uuteen uskoon. Ensi vuoden alussa aloittaa uusi lupa- ja valvontavirasto, joka kokoaa yhteen muiden muassa läänien lakkauttamisen jälkeen aluehallintovirastoihin ja ELY-keskuksiin hajautettuja viranomaistehtäviä.

Kansalaisille näkyvimpiä ovat Suomi-pisteet, joihin kootaan valtion alueilla olevia palveluja. Suomi-piste avautui Turun virastotalolla syyskuun alussa. Suomi-pisteessä asiakaspalveluja tarjoavat aluehallintovirasto, Verohallinto, Maanmittauslaitos sekä Digi- ja väestötietovirasto (DVV).

– Olemme tekemässä erittäin isoa uudistusta siinä mielessä, että valtion viranomaisten käyntiasiointi pyritään kokoamaan saman katon alle, toteaa kehittämisjohtaja Marko Puttonen valtiovarainministeriöstä.

Puttonen vastaa palvelujen toimitilaverkkouudistuksesta. Puttosen mukaan käyntiasiointipalvelut kyetään tällä tavoin turvaamaan. Tulevaisuudessa saman katon alle halutaan koko julkishallinto eli myös kuntien ja hyvinvointialueiden palveluja soveltuvin osin.

Kyse on myös säästöistä. Neljä vuotta sitten tilatehokkuus oli noin 18 neliömetriä henkilötyövuotta kohden. Se oli viime vuonna sovituissa hankkeissa keskimäärin enää seitsemän neliömetriä. Tulevaisuudessa se voi painua 4–5 neliöön. Kustannussäästöksi lasketaan 50 miljoonaa euroa.

Vuosikymmenen lopussa asiointikäyntejä lasketaan olevan 2–2,5 miljoonaa. Vuonna 2010 niitä oli yhdeksän miljoonaa, 2020-luvun alussa noin 4,5 miljoonaa eli tarve on vähenemässä. Sähköiseen asiointiin panostetaan. Ajatuksena on, että Suomi-pisteitä olisi noin tunnin asiointimatkan päässä. Piste tarjoaisi henkilökohtaista palvelua mutta myös etäyhteyksiä. Verkoston rakentaminen jatkuu vuosikymmenen loppuun asti.

Virastotalossa on jatkossa 17 eri valtion laitosta ja virastoa: aluehallintovirasto, ELY-keskus, Maanmittauslaitos, DVV, Business Finland, Fimea, Taiteen edistämiskeskus, Ruokavirasto, Traficom, Väylävirasto, Tilastokeskus, Puolustuskiinteistöt, Senaatti-kiinteistöt, Verohallinto, Metsähallitus ja Luonnonvarakeskus (Luke). Ensi vuoden alussa taloon muuttaa vielä Rikosseuraamuslaitos.

Virastotalolle on rakennettu yhteinen työympäristö (YTY). Talossa työskentelee väkeä noin 1 500 henkilötyövuoden verran. Etätöiden yleistyessä paikalla on yleensä vain vajaa kolmannes määrästä.

– Tämä edustaa meille valtiolaisille uudenlaista tapaa tehdä työtä, sanoo hankejohtaja Jyrki Reinikainen Senaatti-kiinteistöistä.

YTY-verkosto levitetään maakuntien keskuskaupunkeihin. YTY-ympäristössä on vuonna 2030 noin neljännes henkilöstöstä. Tilat ja palvelut ovat yhdenmukaiset. Viraston ja laitokset eivät vuokraa enää neliöitä vaan käyttöoikeuksia todellisen tarpeen mukaan.

Virastotalo kävi läpi jälleen yhden ison remontin, jonka kustannukset ovat noin viisi miljoonaa euroa. Kun virastot ja laitokset muuttavat saman katon alle, muualla voidaan luopua vuokratiloista. Säästöä arvioidaan kertyvän noin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa.

– Tilaa tuntuu löytyvän aina lisää, ihmettelee Senaatti-kiinteistöjen projektipäällikkö Katja Päivärinta.

Käyntiasiakkaita on noin 285 päivässä.

– Jatkossa täältä saa suurimman osan valtion palveluista.

Lasse Virtanen