Koivun siemensato on tänä vuonna tavallista runsaampi. Maahan varisseita koivun siemeniä voi hyödyntää sekametsien perustamisessa. Osa siemenistä itää jo tänä syksynä, mutta valtaosa ensi keväänä. Sekametsät kestävät paremmin erilaisia tuhoja ja ovat luonnoltaan monimuotoisempia kuin yhden puulajin metsät.

Metsiin syntyy joka vuosi luontaisesti valtava määrä koivun taimia. Talousmetsissä suuri osa näistä taimista raivataan taimikonhoidon yhteydessä pois.

Metsäkeskuksen tarkastustietojen mukaan hoidetuissa taimikoissa on nykyisin koivuntaimia aiempaa enemmän. Koivun osuutta voisi kuitenkin vielä lisätä ajoittamalla metsänhoitotyöt oikein ja jättämällä koivuille kasvutilaa havupuuvaltaisissa taimikoissa.

– Sekametsiä perustettaessa on tärkeää tunnistaa luontaisesti syntyneet hies- ja rauduskoivut jo pieninä taimina, sillä puulajien kasvu ja tuotto eroavat selvästi. Metsänhoitotöitä tekevän on tunnistettava myös, onko puu lähtenyt kasvuun siemenestä vai kanto- ja juurivesoista. Vesasyntyisten koivujen laatu on yleensä heikompi kuin siemenestä kasvuun lähteneiden koivujen, kertoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta tiedotteessa.

Koivun siemenet itävät parhaiten, kun maata on muokattu. Maanmuokkaus kannattaa tehdä tasaisesti koko uudistusalalle ja jättää tyhjiä muokkausjälkiä koivuille. Luontaisesti kasvuun lähteneistä koivuntaimista valitaan taimikonhoitovaiheessa parhaat yksilöt. Koivut vaativat enemmän kasvutilaa kuin kuuset ja niitä voi kasvattaa esimerkiksi pienissä ryhmissä.

Metsänhoidon suosituksissa on myös otettu huomioon metsänomistajien ja metsäammattilaisten halu perustaa sekametsiä. Esimerkiksi kuusta suositellaan viljelemään aiempaa väljemmin, jotta lehtipuustolle jäisi enemmän tilaa taimikoissa.

– Jos koivut ja havupuut kasvavat liian lähekkäin, voi havupuiden kasvu heikentyä ja puihin tulla laatuvaurioita. Jos koivuilla ei ole riittävästi kasvutilaa, poistetaan ne usein kilpailevina puina myöhemmin. Silloin ei saada lisättyä sekametsiä ja monilajisuutta, Remes sanoo.

Metsätuhot ovat viime vuosina lisääntyneet, minkä vuoksi on suositeltavaa kasvattaa usean eri puulajin sekametsiä. Sekametsät kestävät erilaisia tuhoja paremmin kuin yhden puulajin metsät ja niistä on hyötyä myös eri lajeille ja luonnon monimuotoisuudelle.

Metsäkeskuksen tarkastusten perusteella koivun osuus hoidetuissa taimikoissa näyttäisi lisääntyneen viime vuosina. Maakunnittaiset erot ovat kuitenkin suuria.

Viime vuoden maastotarkastusten mukaan 43 prosentissa kuusentaimikoista oli koivua vähintään kymmenesosa. Kuusikoista 15 prosentissa koivujen osuus oli vähintään 30 prosenttia.

Männiköihin oli jätetty koivua enemmän kuin kuusikoihin. Mäntytaimikoista 47 prosentissa oli koivua ainakin jonkin verran. Mäntytaimikoista 17 prosenttia oli sellaisia, joissa koivua oli vähintään kolmannes.

– Koivun vähäisyyteen havupuuvaltaisissa taimikoissa voi vaikuttaa runsas hirvieläinkanta, taimikonhoidon toteutustapa sekä kasvupaikan ominaisuudet.

Yhdeksän vuoden tarkastelujaksolla mäntytaimikoissa koivua oli eniten Kanta-Hämeessä ja Pohjanmaalla. Koivun osuus oli vähäisin Kainuun ja Keski-Pohjanmaan mäntytaimikoissa. Vastaavana ajanjaksona koivua havaittiin tarkastuksissa eniten kuusitaimikoissa Pohjanmaalla ja Kanta-Hämeessä ja vähiten Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)