Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan ilveskanta on vahvassa kasvussa. Kanta on vahvistunut kaikkialla Suomessa.

Kanta-arvio tuotettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa populaatiomallilla poronhoitoalueen ulkopuolelle. Poronhoitoalueen arvio tuotettiin samalla menetelmällä kuin aiempina vuosina.

Mallin avulla poronhoitoalueen ulkopuolelle laskettu ilvesten kokonaismäärä syksylle 2024 oli yhteensä 2578–3221 (90 % todennäköisyysväli) yksilöä, todennäköisin määrä oli 2882. Ilvespentueita oli 492–608, todennäköisin lukumäärä oli 547. Pentueeseen kuuluu emo ja vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu.

– Ilveskanta kasvoi noin 21 prosenttia syksystä 2023 syksyyn 2024. Saman kasvunopeuden ennustetaan jatkuvan ainakin syksyyn saakka, kertoo tutkija Annika Herrero Lukesta tiedotteessa.

Ennuste ilvesten lukumäärästä syksylle ennen metsästyskautta 2025–26 on 3 125–3 892, ilvestä. Todennäköisin lukumäärä on 3 485 ilvestä.

Kannan kasvu on voimistunut viimeisen kahden vuoden aikana, koska metsästysverotus on ollut vähäistä.

Mallin avulla on laskettu uudelleen aiempien vuosien kannan koot ja tuotettu ennuste syksylle. Mallin tuottamat uudet luvut eivät ole vertailukelpoisia aiemmissa kanta-arvioissa julkaistuihin lukuihin.

Poronhoitoalueella, etelärajan tuntumassa, havaittiin 18–28 ilvespentuetta (havainnot 1.9.2024–28.2.2025), ja ilvesten kokonaismääräksi arvioitiin 136–220 ennen metsästyskautta 2024–25. Ennen metsästyskauden 2023–24 alkua poronhoitoalueella oli vähintään seitsemän pentuetta ja 60 ilvestä, joten kasvu on ollut merkittävää.

Luke on kehittänyt ilveskannan arviointiin uuden populaatiomallin, joka hyödyntää aiempaa laajempaa aineistopohjaa. Tämän vuoksi se ei ole yhtä herkkä vuosittaisille havainnointiaktiivisuuden muutoksille kuin aiemmin käytetty menetelmä.

– Toisin kuin aiempi menetelmä, uusi malli mahdollistaa myös takautuvan arvioinnin, jolloin myös aikaisempien vuosien kokoarviot päivittyvät uusien tietojen myötä. Tämän vuoksi vanhat arviot eivät ole suoraan vertailukelpoisia uuden mallin tuottamiin lukuihin, kertoo johtava tutkija Samu Mäntyniemi Lukesta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)