Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton (SUH) median välityksellä kerättyjen ennakkotietojen mukaan elokuussa hukkui yhdeksän ihmistä. Hukkuneista seitsemän oli miehiä ja kahdessa tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa. Neljä hukkumista tapahtui uidessa, yksi vesiliikenteen yhteydessä ja neljässä tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Suomessa on tammi-elokuun aikana hukkunut ennakkotilastojen mukaan 77 ihmistä, josta 45 kesäkuukausien aikana.

Elokuun myötä kesän hukkumisten kokonaislukumäärä nousi 45:een. Tämä on neljä vähemmän kuin viime kesänä (49) ja viisi vähemmän kuin viimeisen kymmenen vuoden keskiarvo (50). Vaikka hukkumiset ovat pitkällä aikavälillä vähentyneet, kesäkuukausien määrät ovat pysyneet jo yli vuosikymmenen ajan varsin vakaana. Tammi–elokuun kokonaisluku on 77, mikä on yhdeksän enemmän kuin viime vuonna (68) ja täsmälleen sama kuin kymmenen vuoden keskiarvo (77).

– Kesä oli hukkumisten osalta kaksijakoinen. Kesäkuun viileä sää ja uintivedet hillitsivät ihmisten intoa liikkua vesillä ja veden äärellä, mikä näkyi jopa tavanomaista vähempinä hukkumisina ja vaaratilanteina. Heinäkuussa alkanut hellejakso sen sijaan houkutti ennätyksellisesti etenkin uimareita rannoille ja lyhyessä ajassa tapahtui useita hukkumisia sekä paljon viranomaistoimia vaatineita vaaratilanteita, kuvaa kulunutta kesää SUH:n vesiturvallisuusasiantuntija Anne Hiltunen tiedotteessa.

– Sinänsä kesän hukkumisten määrä oli tavanomaisella tasolla, mutta hukkuneissa oli poikkeuksellisen paljon lapsia ja nuoria. Lisäksi useammassa onnettomuudessa menehtyi enemmän kuin yksi henkilö. Etenkin uimiseen liittyen vastaavia turmia on tapahtunut harvoin.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on tehnyt havainnon, että uimarannoilla on tapahtunut normaalia enemmän hukkumisia ja vakavia vaaratilanteita.

– Kuluvan kesän aikana uimarannoilla on hukkunut 15 henkilöä, mikä on lähes kolminkertainen määrä viime vuosien keskiarvoon verrattuna. Tukesin tiedon mukaan rantavalvojilla on ollut paikoitellen varsin paljon pelastustehtäviä, toteaa ylitarkastaja Konsta Kulmala.

Tukesin tehtävä on valvoa, että palveluntarjoajat noudattavat kulutuspalvelujen turvallisuudesta annetun lain velvoitteita ja huolehtivat tarjoamiensa palvelujen, kuten uimarantojen ja uimahallien turvallisuudesta. Tukes selvittää myös tapahtuneita onnettomuuksia ja vaaratilanteita sekä arvioi tarvetta palveluntarjoajien turvallisuustoimenpiteille.

Elokuun hukkumiskuolemista tapahtui neljä Länsi- ja Sisä-Suomessa, kaksi Lounais-Suomessa, yksi Lapissa ja yksi Pohjois-Suomessa. Tammi-elokuun hukkumisista 24 on tapahtunut uidessa, 17 jäihin vajoamisen seurauksena, 11 vesiliikenteen yhteydessä, neljä tahattomasti veteen putoamisen seurauksena ja 21 tapauksessa tapahtumien kulku ei ole selvillä. Tämän vuoden hukkuneista 47 on miehiä, yhdeksän naisia ja 21 tapauksessa sukupuoli ei ole tiedossa.

Alkuvuoden aikana on raportoitu jo vähintään 210 viranomaistoimia vaatinutta vaaratilannetta ja yhdeksän henkilöä on menehtynyt veteen liittyvissä liikenneonnettomuuksissa.

Suomessa hukkuu tapaturmaisesti vuosittain 100–150 ihmistä, joista noin puolet kesäkuukausien aikana. Hukkumiset tapahtuvat useimmiten uinnin, pulikoinnin tai vedessä vilvoittelun yhteydessä. Myös tahattomat veteen putoamiset rannalta tai laiturilta, sekä vesikulkuneuvoilla, erityisesti soutuveneillä, liikkumisen yhteydessä hukkuneet nousevat esiin kesäkuukausien tilastoissa. Useimmat hukkumistapaukset tapahtuvat tutuissa vesistöissä, lähellä rantaa. Oikeilla turvallisuuskäytännöillä, kuten pelastusliivien käytöllä ja selvin päin vesillä olemisella, suurin osa hukkumisista olisi vältettävissä.

Tiedotteessa on verrattu Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton ennakkotilastoja hukkumisista Suomessa. Ennakkotilastot kerätään mediasta ja avoimista viranomaislähteistä. Viralliset luvut hukkuneista löytyvät Tilastokeskuksen kuolinsyytilastoista noin vuotta myöhemmin.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)