Länsirata Oy:n osakaskunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi ryhtyvät valmistelemaan omaa päätöksentekoaan Länsirata-hankkeen rahoituksesta ja osakassopimuksen hyväksymisestä. Kunnat ovat käyneet valtion kanssa osakassopimusneuvotteluja, joihin on sisältynyt hankkeen rahoitusvastuista sopiminen.

Espoosta Veikkolan, Vihdin, Lohjan ja Salon kautta Turkuun kulkeva nopea raideyhteys on Suomen suurin infrahanke, jonka myötä avautuu uusi luotettava ja nopea junayhteys Etelä-Suomessa. Hanke tuo uusia paikkakuntia raideliikenteen piiriin, parantaa Suomen yhteyksiä Eurooppaan ja täyttää eurooppalaisen TEN-T-liikenneverkon edellytykset Helsingin ja Turun välisellä osuudella.

Länsirata-hanketta edistetään hallitusohjelman mukaisesti kokonaisuutena, vaikkakin vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan osuudet Espoo–Vihti–Lohja, Salo–Hajala ja Nunna–Kupittaa, ja toisessa vaiheessa osuudet Lohja–Salo ja Hajala–Nunna.

Valtion ja kuntien kesäkuussa 2024 sopimaa esisopimusta noudatteleva hankkeen rahoitusjako tarkoittaa, että kuntien osuus rahoituksesta on 30,7 prosenttia. Valtion talousarviossa on hankkeeseen 400 miljoonan euron rahoitusvaltuus, jonka lisäksi hankeyhtiö Länsirata Oy:lle annettaisiin oikeus hankkia vierasta pääomaa enintään 500 miljoonaa euroa.

Kuntien päätöksentekijöille esitetään, että kunnat sitoutuvat ensimmäiseen vaiheeseen yhteensä 400 miljoonalla eurolla. Toisen vaiheen toteutukseen kunnat sitoutuisivat yhteensä 300 miljoonalla eurolla edellyttäen, että valtio tekee siitä toteutuspäätöksen vuoden 2031 loppuun mennessä. Käsittelyyn tulevassa osakassopimuksessa kunnat sopisivat keskenään toisesta vaiheesta, vaikka valtio ei ole tehnyt siitä päätöksiä. Tämä korostaa kuntien näkemystä siitä, että radan hyödyt saadaan täysimääräisinä vasta, kun koko ratayhteys on valmis.

Turun osuus olisi ensimmäisessä vaiheessa 130 miljoonaa euroa ja toisessa vaiheessa 132,5 miljoonaa euroa eli yhteensä 262,5 miljoonaa euroa.

Kustannusten jako on kuntien virkajohdon neuvottelutulos. Luvuissa ei ole huomioitu mahdollisia hankkeeseen osoitettavia EU-tukia. Eri rahoitusmuotojen ajoituksesta tullaan sopimaan valtion ja kuntien kesken tarkemmin.

Seuraavaksi valtion ja kuntien neuvottelut saatetaan loppuun, ja sen jälkeen ehdotus etenee kuntien päätöksentekoon normaalissa menettelyssä. Kunkin kunnan valtuusto päättää osaltaan kunnan rahoitusosuuden sekä osakassopimuksen hyväksymisestä. Päätöksenteko on odotettavissa marraskuussa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)