Kansanedustaja, ex-perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) muistuttaa maanantaina käynnistyneen yli 65-vuotiaiden Kela-korvauskokeilun ongelmista.

– Paljon hehkutettu kokeilu voi ensituntumalta tuntua hyvältä uudistukselta. Kela-pilotti on kuitenkin ongelmallinen monesta syystä, jotka tulee ymmärtää hallituksen sote-politiikan kokonaiskuvaa vasten. Hallitus on pidentänyt lakisääteistä hoitoon pääsyä 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen ja leikannut terveyskeskuksilta vuosien 2024 ja 2025 aikana 126 miljoonaa euroa – eli juuri sitä rahoitusta, joka oli tarkoitettu hoitoon pääsyn parantamiseen. Lisäksi on tehty muita hyvinvointialueiden rahoitusleikkauksia yli 450 miljoonalla ja pakotettu alueita tekemään omia rajuja säästöpäätöksiä, muistuttaa Lindén tiedotteessa.

Lindénin mukaan julkisella terveydenhuollolla on edelleen kokeilusta huolimatta lakisääteinen järjestämisvelvollisuus. Kaikki mahdolliset potilaat on hoidettava: nuoret ja vanhat, yhden vaivan tai monisairaat potilaat, ruumiilliset sairaudet ja mielenterveyden haasteet, rikkaat ja syrjäytyneet, vuorokauden aikaan katsomatta. Samaan aikaan yksityisen sektorin ”kokeilu” on räätälöity lääkärin 15–20 minuutin vastaanottoajalle.

– Lyhyet vastaanottoajat rajaavat jo lähtökohtaisesti potilaat niin sanottuihin helppoihin tapauksiin, ja potilaan voi aina siirtää jatkohoitoon julkiselle puolelle, jos potilaan ongelmat alkavat tuntua ”ei-sopivalta” tällaiselle vastaanotolle, tai siten tarjota kalliimpia palveluita samasta lääkärikeskuksesta. Uhkana on, että kokeilusta tulee ”sisäänheittopalvelu” laajemmalle yksityisten palveluiden käytölle, samalla kun hoidon jatkuvuus ei parane ja palvelujärjestelmä pirstoutuu entisestään, sanoo Lindén.

Lindénin mukaan on ilmeistä, että lääkärit ovat halukkaita tuottamaan runsaasti lisää vastaanottoja heille räätälöidyn erittäin hyvän julkisen rahoituksen takia.

– Terveyskeskuksessa lääkärillä on kiinteä kuukausipalkka: 7 000–8 000 euroa kuukaudessa eli noin 50 euroa tunnissa. Kela-kokeilussa lääkäri voi taas ottaa vastaan 3–4 potilasta tunnissa ja korvaus jokaisesta on sata euroa, kun potilas maksaa 28 euroa, Kela 72 euroa. Jokainen vastaanottoaika ei kenties täyty, eikä lääkäri tuota 300–400 euroa per tunti itselleen kokonaan saa, mutta varmasti kaksinkertainen on ansiotaso, ja omassa firmassa sen voi eri tavoin kanavoida pääomatuloiksi kevyemmällä verotuksella. Ei ole siis ihme, että eräät julkisen sektorin lääkärit ovat jo nyt lopettaneet aikaisemman terveyskeskustyönsä ja perustaneet firman tuottamaan näitä ”kokeiluvastaanottoja”. Moni on myös siirtynyt julkisella puolella osa-aikaiseksi ja lisännyt työtään yksityisellä puolella. Hallituksen tulisi ottaa tämä vaikutus huomioon, kun kokeilua arvioidaan, vaatii Lindén.

Lindén huomauttaa, että kyseessä virallisesti yleislääkärivastaanoton kokeilu, jossa yleislääkäriksi kelpaa myös jokainen halukas erikoislääkäri gynekologeista ortopedeihin.

– Ilman tätä yksityiskohtaa kokeilua tuskin olisi voitu menestyksellisesti toteuttaa, koska 80 prosenttia nykyisestä lääkäreiden yksityisvastaanottotoiminnasta on erikoislääkäreiden vastaanottoa. Eri asia on, kuinka moni erikoislääkäri on halukas toimimaan ikääntyneen väestön yleislääkärinä sadan euron palkkioilla. Heitäkin löytyy. Onhan yksi tämän kokeilun keskeinen perustelu kokoomuslaisten toimesta ollut se, että lääkäreillä on yksityisellä puolella runsaasti ns. tyhjiä aikoja. Varmasti satanen kelpaa monelle lyhyestä vastaanotosta siinä missä peukaloiden pyörittely aikaisemmin. Samalla tässä tulee todistetuksi se, että nykyinen yksityisen sektorin lääkäripalkkioiden taso on ollut niin korkea, että työ on ollut kannattavaa, vaikka on ollut paljon myös ”tyhjiä aikoja”. Tähän erikoiseen bisnekseen hallitus nyt siis kylvää rahaa, päivittelee Lindén.

Lindén korostaa, että julkisella puolella on olemassa lakisääteinen hoidonarviointi, jota potilaat myös ”kuulusteluksi” kutsuvat. Tämä on muuttunut viime vuosina yhä tiukemmaksi ”portinvartioimiseksi” ja tulee kiristymään sitä enemmän mitä vähemmän lääkäreitä on julkisella puolella.

– Yksityinen terveydenhuolto, vaikka julkisesti rahoitettuna, on vapaa tällaisesta ”ikävästä” arviointi velvoitteesta. Niin pientä vaivaa tai flunssaa ei olekaan, ettei ”satanen” sen hoitamisesta kelpaisi. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen on todennut, että juuri tämän ”kuulustelun” poistaminen on yksi kokeilun tarkoitus. Miksi sitä ei sitten poistettu samalla julkiselta puolelta? Ehkä siksi, että oli etukäteen päätetty, että yksityinen puoli on ”sujuvampi” ja hoitoon pääsee helpommin, sanoo Lindén.

Kela-kokeilun ”hintalappu” veronmaksajille on 25 miljoonaa vuonna 2025 ja 87 miljoonaa euroa vuosina 2026–27. Valtio maksaa kokeilusta puolet myymällä valtion omaisuutta ja toisen puolen Kela kerää palkansaajilta ja eläkeläisiltä ns. sairaanhoitomaksuna palkasta tai eläkkeestä, samalla kun terveyskeskuksilta leikattiin vuodessa 128 miljoonaa euroa, joka vastaa noin kolmasosaa lääkäreiden vastaanottotoiminnasta.

– Eli käytännössä veronmaksajien rahaa siirrettiin terveyskeskuksilta yksityisille firmoille, joissa ei ole ”portinvartijaa”, ja joissa lääkäri ansaitsee vähemmällä ja helpommalla työllä enemmän! Samalla pääomasijoittajat kiittävät. Näin hallitus ”kehittää” terveydenhuoltoa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)