RaisiolainenMinna Pelkonen on huomannut työyhteisösovitteluja tehdessään, että monessa työyhteisössä olisi hyvä pyrkiä heti reagoimaan konfliktitilanteisiin, ennen kuin ne paisuvat isommiksi.

– Sovitteluissa tulehtuneeseen työpaikan ilmapiiriin ei haeta syyllistä, vaan tärkeintä on, että työyhteisöön saadaan se työrauha ja luottamus takaisin. Hyvinvoivassa työyhteisössä on vähemmän sairauspoissaoloja sekä tuottavuus lisääntyy, hän kertoo.

Pelkosella on pitkä ura takana kriisityön parissa. Hän kouluttautui työnohjaajaksi sekä työyhteisösovittelijaksi, sillä häntä kiinnostaa hyvinvoiva työyhteisö. Hän perusti sen tiimoille oman yrityksen vuonna 2022, ja hän on tehnyt pari vuotta työnohjauksia ja työyhteisösovitteluja ympäri Suomea.

Hän on huomannut samojen ongelmien olevan yleisiä työpaikoilla ympäri maata.

– On todella yleistä, että pienestä alkaneet ristiriitatilanteet ovat eskaloituneet todella pahaksi, ennen kuin niihin on uskalletaan puuttua.

Pelkosen mukaan monet tilanteet ovat saaneet alkunsa väärinkäsityksistä. Työpaikan ilmapiiri voi alkaa tulehtua niinkin pienistä tulkintavirheistä, kuin että joku ei ole ajatuksissaan huomannut tervehtiä, ja toinen kokee, ettei tämä halunnut tervehtiä.

– Hyvin usein virheelliset tulkinnat toisen käytöksestä aiheuttavat konflikteja, ja sitten ne paisuvat. Olisi todella tärkeää oppia puhumaan asioista rohkeammin, ja niin että kuunnellaan, kuullaan ja tullaan kuulluksi. Monesti pelätään konflikteja, eikä sanota sitä omaa tunnetta ääneen, vaikka ottamalla asioita esille voisi estää konflikteja, Pelkonen täsmentää.

Pelkonen on huomannut, että jos sovittelutilanteeseen kuuluu vaikka kuusi ihmistä, niin siinä on yleensä kuusi erilaista tarinaa.

– Ja ne kaikki ovat erilaisia, minkä takia minuun alun perin otettiin yhteyttä. Lisäksi ne möröt voivat kummuta vuosien takaa.

Väärinkäsitysten lisäksi työpaikoilla esiintyy myös kiusaamista, mutta osa kiusaamistapauksista on hänen mukaansa saanut alkunsa juuri vääristä tulkinnoista.

Sovittelussa puhutaan kaikkien kanssa yksitellen, mutta yleisesti sovittelu päätyy yhteiseen sovittelusopimukseen.

– Melkein jokaisessa näistä on lukenut, että meidän tulee tervehtiä toisiamme ja vastataan toisten kysymyksiin. Sillä on myös oikeata ulkopuolistamista niiden tulkintavirheiden lisäksi. Meidän pitäisi muistaa käyttäytyä niin kuin itse toivoisi muilta, hän toteaa.

Pelkosen mukaan työilmapiiriä parantaessa on todella tärkeää, että ei enää lähdetä mässäilemään menneitä, vaan katsotaan tulevaan.

– On tärkeää pohtia, että miten me työyhteisönä rakennamme itsellemme mielekkään työpaikan.

Marianne Rovio