Valtakunnallinen sinileväseuranta on jälleen alkanut. Sinilevien esiintymistä seurataan läpi kesän sekä sisävesissä että merialueilla. Seurannan ensimmäisellä viikolla Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilta ei ole havaittu sinilevää. Sinileväseurantaa on tehty jo vuodesta 1998 lähtien.

Sinileväseuranta kestää kesäkuun alusta aina syyskuun loppuun. Vakiohavaintopaikkoja on 34, joista 16 sijaitsee sisävesissä ja 18 merialueella. Havainnoitsijat arvioivat sinilevän määrää vedessä silmämääräisesti neliportaisella asteikolla. Viikoittain päivittyvää sinilevätilannetta voi seurata Järvi-meriwikistä. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen vakiohavaintopaikkojen lisäksi Järvimeriwikin karttakuvassa näkyvät myös Rotarien sinilevähavainnot vastaavalla alueella.

Rotarien sinileväseuranta perustuu Suomen ympäristökeskuksen ja Suomen rotarien väliseen yhteistyösopimukseen. Varsinais-Suomen ELY-keskus tiedottaa seurantakaudella oman alueensa sinilevätilanteen muutoksista tarvittaessa torstaisin.

Sinileväseurantaa on tehty nyt jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Alkusysäys seurannan aloittamiselle syntyi vuoden 1997 sinilevien massakukintojen herättämästä mediahuomiosta. Sinilevien runsaslukuiset esiintymät herättivät huolta ihmisissä, sillä osa sinilevälajeista on myrkyllisiä. Tästä syntyi tarve saada parempi yleiskuva sinilevätilanteesta koko maassa sekä välittää tietoa sinilevistä ja niiden havaintopaikoista kansalaisille.

Seurantakauden avausviikolla Lounais-Suomen havaintopaikoilla ei havaittu sinilevää. Yleisöltä ei myöskään saatu ilmoituksia sinilevähavainnoista. Tilanne on kesäkuun alulle tavanomainen. Vastaava tilanne oli seurantakauden alkaessa myös edellisinä vuosina.

Siitepölykausi jatkuu edelleen, ja vesistöjen pinnalle kasautuva siitepöly voi erehdyttävästi muistuttaa sinilevää. Männyn ja koivun siitepöly on väriltään rusehtavaa tai kellertävää. Hajotessaan siitepöly voi myös haista voimakkaasti. Veden pinnalla ajelehtiva siitepöly voi muodostaa sinilevältä näyttäviä raitoja tai lauttoja.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)