Pienillä ruokavaliomuutoksilla ja panostamalla ruokakasvatukseen on mahdollista edistää terveellistä ja kestävää ruokailua varhaiskasvatuksessa ilman, että kustannukset tai ruokahävikki lisääntyvät. Ruoka-askel-hankkeessa toteutetusta interventiosta päiväkodeissa saatiin hyviä kokemuksia.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsingin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke) ja Laurea-ammattikorkeakoulu toteuttivat Ruoka-askel-interventiotutkimuksen yhdessä neljän kunnan kanssa vuonna 2022. Tutkimukseen osallistui neljä ruokapalvelua ja 23 päiväkotia, jotka arvottiin kokeilu- ja vertailupäiväkodeiksi. Kokeilupäiväkodeissa tehtiin maltillisia muutoksia ruokalistoihin, lisättiin ruokakasvatusta, seurattiin ruokahävikkiä ja pyrittiin parantamaan varhaiskasvatuksen ja ruokapalvelun henkilöstön välistä yhteistyötä.

– Interventiossa tehdyillä muutoksilla pystyttiin muokkaamaan lasten ruokatottumuksia terveellisemmiksi ja vähentämään päiväkotiruokailun ilmastovaikutuksia ilman kustannusten ja hävikin määrän kasvua, kertoo tutkimusprofessori Suvi Virtanen THL:stä tiedotteessa.

Tutkimuksen tulosten pohjalta on kehitetty uusi Ruoka-askel-toimintamalli terveellisen ja kestävän ruokailun edistämiseksi varhaiskasvatuksessa.

Varhaiskasvatus tavoittaa valtaosan lapsista Suomessa ja on siksi otollinen ympäristö ottaa askeleita kohti kestävämpiä ja terveellisempiä ruokatottumuksia. Tällä hetkellä lapset syövät suositeltua vähemmän kasvipohjaisia ruokia, kun taas erityisesti maitovalmisteiden ja punaisen lihan käyttö on suositeltua runsaampaa.

Ruoka-askel-hankkeessa kokeilupäiväkotien ruokatarjontaa muutettiin siten, että palkokasvien, kasvisten, hedelmien ja marjojen määrää lisättiin ja kalatuotteita vaihdettiin mahdollisuuksien mukaan ympäristön kannalta kestävämpiin kalalajeihin. Lisäksi osa liha-aterioista korvattiin kasvisaterioilla tai osa aterian lihasta korvattiin kasviperäisellä proteiinin lähteellä.

Intervention seurauksena lasten palkokasvien ja kestävien kalalajien kulutus lisääntyi, ja punaisen lihan ja lihavalmisteiden kulutus päiväkodissa väheni. Nämä muutokset eivät vaikuttaneet lasten ravintoaineiden saantiin tai lasten verestä mitattuun ravitsemustilaan.

Ruokakasvatusta päiväkodit toteuttivat esimerkiksi erilaisten pelien avulla ja tutustumalla ruokiin kaikin aistein. Keskeistä oli myös positiivinen puhe kaikesta ruoasta – myös aikuisten kesken.

Päiväkodeissa, joissa ruokakasvatusta tehtiin paljon, palkokasvien hyväksyttävyys kasvoi, ja lapset myös söivät palkokasveja aiempaa enemmän.

Ruokatarjonnassa tehdyt muutokset eivät lisänneet ruokahävikkiä. Sen sijaan ruokahävikin määrä väheni hävikin mittaamisen ja lisääntyneen ruokakasvatuksen myötä.

Päiväkodeissa tehtyjen muutosten seurauksena aterioiden raaka-ainekustannukset vähenivät eri kunnissa 3–6 prosenttia. Tutkimuksen mukaan vastaavalla säästöllä voitaisiin saavuttaa useiden miljoonien eurojen säästöt koko maan tasolla viiden vuoden aikana.

Ruoka-askel-toimintamalli on kehitetty poliittisille päättäjille, kunnan viranhaltijoille ja päälliköille sekä varhaiskasvatuksen ja ruokapalveluiden ammattilaisille. Toimintamalli sisältää suosituksia, miten eri toimijat voivat edistää lasten terveellistä ruokavaliota ja vähentää ruoan ilmastovaikutuksia varhaiskasvatuksessa.

– Toimintamallin käyttöönotto vaatii jonkin verran voimavaroja, mutta kohtuullisilla panostuksilla voidaan saada aikaan merkittäviä muutoksia, toteaa kustannusvaikuttavuuslaskelmista vastannut terveystaloustieteen professori Leena Forma Tampereen yliopistosta.

Interventiotutkimuksessa muutokset suunniteltiin ja kehitettiin yhdessä varhaiskasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstön sekä kunnan luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja päälliköiden kanssa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)