Moni autoilija uskoo, että pysäköintisäännöt eivät päde lumisateella tai kireällä pakkasella. Ilmiö näkyy Suomen suurimman pysäköintialan työllistäjän ParkkiPaten saamissa reklamaatioissa. ParkkiPate listaa neljä yleisintä harhaluuloa, jotka johtavat valvontamaksuun talvikeleillä.

ParkkiPate on viime aikoina saanut reklamaatioita, joissa syytetään pysäköintivirheestä pakkaskeliä tai lumen tuloa. Moni kuljettaja uskoo, että talvi tuo helpotuksia sääntöjen noudattamiseen tai valvontaan.

Valvonta jatkuu kuitenkin normaalisti kaikissa olosuhteissa, ja vastuu sääntöjen noudattamisesta pysyy kuljettajalla, ParkkiPate muistuttaa.

Kova pakkanen vaikuttaa autoiluun. Niinpä valvontamaksun saaneet autoilijat väittävät esimerkiksi, että valvontamaksu pitää perua koska “olin unohtanut laittaa luvan tuulilasin taakse ja kun tulin laittamaan sitä paikalleen, en saanut pakkasen takia ovea auki” ja ”digitaalinen kiekko on sammunut pakkasen vuoksi.”

Kuljettaja selitti pysäköintivirhettä kirjoittamalla, että ”kiekko saattoi mennä väärään asentoon, kun asetin kiekkoa sormet jäässä -30:n pakkasessa”.

Pysäköintisäännöt eivät tunne poikkeuksia teknisten vikojen kohdalla. Jos digikiekko ei toimi, täytyy kuljettajan ottaa käyttöön perinteinen, manuaalinen kiekko tai etsiä toinen pysäköintipaikka. ParkkiPaten toimitusjohtaja Christian Metsäranta toteaa, että tekniikan pettäminen kuuluu talviautoilun riskeihin.

– Pelkkä vetoaminen laitehäiriöön ei poista velvollisuutta noudattaa pysäköintisääntöjä. Kuljettajan velvollisuus on aina varmistaa, että pysäköinnin aloittamisaika on selkeästi merkitty.

Metsäranta muistuttaa, että pysäköinninvalvoja joutuu kirjoittamaan valvontamaksun, jos tuulilasilla näkyy kaksi eri aikaa osoittavaa kiekkoa.

– Mikäli digitaalinen laite näyttää väärää aikaa, autoilijan on peitettävä se kokonaan, kun ottaa käyttöön manuaalisen kiekon.

Aurausautot kasaavat usein lunta virallisille pysäköintipaikoille pihojen siivouksen yhteydessä. Tämä houkuttelee kuljettajia jättämään autonsa mihin tahansa vapaaseen kohtaan tai kulkuväylälle.

Tyypillinen selitys lumikasoihin liittyvälle pysäköintivirheelle on: ”Auton vieressä oleva autopaikka on peitetty lumikasalla, joten en autoa siihen saanut.”

ParkkiPaten saamassa reklamaatiossa todettiin: ”Lumikasa peitti talon vieraspaikan. Jätin auton mahdollisimman lähelle vieraspaikkaa. Vieraspaikkoja on alueella vain yksi per talo, joten en voinut parkkeerata autoa muualle.”

Pysäköintisäännöt eivät jousta lumenpaljouden takia, ja tähän on hyvä syy. Väärin pysäköity auto voi tukkia pelastustiet kapeilla piha-alueilla, jolloin ahdas piha muuttuu hengenvaaralliseksi.

– Väärinpysäköinti on häiriökäyttäytymistä, joka voi pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vaaratilanteen. Autoilija ei saa pysäköidä autoaan lumikasan viereen, jos paikka ei ole virallinen parkkiruutu. Vaikka alue olisi lumen peitossa, autoilijan velvollisuus on varmistaa esteetön kulku hälytysajoneuvoille, Metsäranta painottaa tiedotteessa.

Moni autoilija uskoo, että lumisade tai ankara pakkanen pysäyttävät pysäköinninvalvonnan.

Käytännössä yksityiset pysäköinninvalvojat tarkastavat autoja kelissä kuin kelissä. Tarvittaessa valvojat myös puhdistavat alueen pysäköintiehdoista kertovia kylttejä lumesta, jotta ehdot ovat kaikkien nähtävillä.

– Pysäköintiä on valvottava pakkasesta huolimatta, jotta pelastusreitit pysyvät auki ja alueet pysyvät järjestyksessä, Metsäranta perustelee.

Maksullinen pysäköinti yleistyy vauhdilla hiihtokeskusten läheisyydessä. Siitä huolimatta moni autoilija jättää kaupunkien ulkopuolella kyltit lukematta koska olettaa, että voi jättää autonsa minne tahansa.

– Matkailijat unohtavat usein säännöt lomatunnelmissa ja tämä näkyy suoraan valvontamaksujen määrässä, Metsäranta kertoo.

Yhä useampi hiihtokeskus tarjoaa ulkoilijoille nykyään mahdollisuuden maksulliseen pysäköintiin, jotta kaikille vieraille riittää tilaa suosituimpina aikoina.

– Kasvavat kävijämäärät ovat kannustaneet hiihtokeskukset tehostamaan liikenteen ohjaamista ja alueen tilankäyttöä, Metsäranta kertoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)