Kauppakamarien tekemän kyselyn mukaan yritysten nuorten palkkausaikeet pysyvät viime vuoteen nähden lähes ennallaan. Vain noin kuusi prosenttia Turun kauppakamarin jäsenyrityksistä suunnittelee lisäävänsä nuorten rekrytointia, kun taas kymmenen prosenttia aikoo palkata heitä jopa aiempaa vähemmän. Jopa 26 prosenttia vastanneista kertoi, ettei aio tarjota nuorille lainkaan kesätyö-, harjoittelu- tai tuettua työpaikkaa tänä vuonna.

Tiedot selviävät tammikuun alussa toteutetusta talouskyselystä, johon vastasi myös 154 Turun kauppakamarin jäsenyritystä Varsinais-Suomen seudulta.

Turun kauppakamarissa on oltu huolissaan kehityssuunnasta, jossa nuoret ovat jäämässä vaille töitä. Reagoidakseen tähän Turun kauppakamari ja koulutus- ja työvoimavaliokunta käynnistivät aiemmin tammikuussa kampanjan, jossa jäsenyrityksiä haastetaan palkkaamaan nuoria töihin, kuten kesätöihin.

– Myönteistä kyselyn tuloksissa on se, että yritykset kyllä tunnistavat selvästi nuorten palkkaamisen hyödyt, kuten sen, että nuorten kautta saadaan yritykseen tuoreita ideoita ja uusia kykyjä. Yleisesti rekrytoinneissa on kuitenkin edelleen varovaisuutta, ja tämä näkyy erityisesti nuorten työnsaannissa, sanoo Turun kauppakamarin osaamisasioiden asiantuntija Satu Lindén tiedotteessa.

Kyselyn mukaan enemmistö, lähes 60 prosenttia vastaajista, on täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että nuorten kautta yritykseen saadaan tuoreita ideoita ja uusia kykyjä.

Varovaisuus rekrytoinneissa näkyy siinä, että 66 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoittaa, että heidän työntekijämääränsä pysyy seuraavan kuuden kuukauden aikana ennallaan. Noin viidenneksen (21 %) työntekijämäärä kasvaa hieman tai merkittävästi ja 12 prosentilla työntekijämäärä vähenee.

Kyselyn tuloksista käy ilmi, että nuorten palkkaaminen ymmärretään vastuullisuusteoksi. Varsinais-Suomessa liki 68 prosenttia vastanneista katsoo nuorten palkkaamisen olevan osa yhteiskuntavastuuta.

– Yrityksen rajalliset resurssit haastavat nuorten palkkaamista. Lähes puolet seudun yrityksistä toteaa kyselyssä, että heidän ajankäyttönsä ja resurssinsa rajaavat mahdollisuuksia ohjata ja perehdyttää nuoria riittävästi, Lindén jatkaa.

Keskuskauppakamarin johtavan asiantuntija Suvi Pulkkisen mukaan nuorten työllistymisen tukeminen edellyttää jatkossa entistä tiiviimpää yhteistyötä yritysten, oppilaitosten ja viranomaisten välillä. Yritykset tarvitsevat selkeitä ja helppokäyttöisiä työkaluja nuorten palkkaamiseen sekä parempaa tietoa erilaisista tukimuodoista, sillä myös tekoäly ja muu teknologinen kehitys vähentää yritysten tarvetta perinteisiin aloittelijatason työtehtäviin.

– Parin kuukauden kesätyöjaksojen tai harjoitteluiden sijaan niin nuoret kuin yritykset voisivat hyötyä nykyistä työelämävaltaisemmasta opiskelusta myös korkeakouluissa, jolloin asiantuntijuuden kehitys ja perehtyminen alan työtehtäviin kulkisi rinnakkain pitkäjänteisesti. Oppia kannattaisi hakea esimerkiksi ammatillisesta oppisopimuskoulutuksesta, Pulkkinen sanoo.

Varsinais-Suomessa on 43 418 yritystä (Tilastokeskus 04/2024) ja 5 859 nuorta alle 30-vuotiasta työtöntä työnhakijaa (Työllisyyskatsaus 11/2025).

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 8.−12. tammikuuta ja siihen vastasi 1 717 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä ja siihen on voinut vastata vain yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)