– Esiintyminen ja ihmisten reaktioiden näkeminen ovat siisteintä tässä hommassa, vaikka muuten en persoonana ole sellainen, että pitäisi olla koko ajan esillä. Yleisön edessä esiintyjänä olen omimmillani. Vuorovaikutus yleisön kanssa on se juttu, toteaa taikuri Joni Suvanto.

35 vuotta tänä vuonna täyttävän Suvannon päätyminen taikuriksi on hänen omien sanojensa mukaan ”aika tavallinen stoori”. Pikkupoikana hän seurasi Iiro Seppäsen uraa ja sai lahjaksi ensimmäisen taikurisettinsä. Sen jälkeen taikuus vei nopeasti mukanaan.

– Aika pian olin esiintymässä kavereiden juhlissa ja muualla. Minulla oli myös koulussa opettajia, jotka kannustivat esiintymään. Lainasin myös Raision kirjastosta kaikki mahdolliset taikuutta käsittelevät kirjat, Suvanto muistelee.

Parinkymmenen vuoden aikana Suvanto on ehtinyt tehdä toista tuhatta keikkaa ympäri Suomea, suurimmaksi osaksi Varsinais-Suomen alueella. Viime vuoden alulla hän ryhtyi täyspäiväiseksi taikuriksi, vaikka yrittäjyys toikin mukanaan epävarmuutta.

– Totta kai pelotti ja pelottaa yhä, kun ei ole sillä tavalla säännöllisiä tuloja. Mutta päivätyöt söivät myös luovuutta. Täyden työpäivän jälkeen oli aika vaikea alkaa kehittää uusia juttuja. Se, että nyt pystyy keskittymään luovuuteen ja tekemään juttua sataprosenttisesti, tekee tästä epävarmuuden arvoista.

Suvanto kuvailee itseään ennen kaikkea monipuoliseksi taikuriksi.

– Monet sanovat, että kannattaisi olla joku erikoistumisala, mutta tykkään kaikista taikuuden lajeista paljon. Koska teen vähän kaikkea, olen päässyt tekemään monenlaisia juttuja monenlaisiin tilanteisiin. Koen sen rikkautena. Ja minulla on kuitenkin oma tyyli. Koen, että se on erottava tekijä.

Huhtikuun alussa Suvanto ottaa yhden tärkeän askeleen, kun hänen Suvantovaihe-sooloesityksensä nähdään West Side Hotelissa 11. huhtikuuta. Uran ensimmäinen sooloshow on toisaalta summaus tähänastisesta, mutta myös uuden alku.

– Tällaisen esityksen luominen on ollut mielenkiintoinen prosessi omassa päässänikin. Toisaalta summaus tehdystä, mutta samalla se tuntuu vain välietapilta ja myös uuden alulta.

Sitä Suvanto ei tässä vaiheessa vielä osaa tarkasti määritellä, minkä uuden alku Suvantovaihe on.

– Vaikka olen tehnyt tätä aika pitkään, koen olevani aika alussa. Näen tosi kirkkaasti sen, että minulla on valtavasti kehittymistä vielä melkeinpä kaikilla osa-alueilla. Intohimo ja palo uuden kehittämistä kohtaan ei ole kadonnut minnekään.

Ilkka Lappi