Turun kaupungin viime vuoden tulos oli ennakoitua parempi. Tilikauden tulos on 6,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tilinpäätössiirtojen jälkeen viime vuoden ylijäämä oli 84 640,67 euroa.

Kuntien taloudellinen tila heikkeni odotettua vähemmän vuonna 2024. Sopeutustoimet vuoden aikana tuottivat tulosta, koska toimintamenojen kasvu oli odotettua maltillisempaa. Verotulojen väheneminen, kun soteuudistuksen vuoden 2023 niin sanotut verohännät poistuivat, yleinen heikko suhdannekehitys, valtionosuuksien pieneneminen sekä lisääntynyt lainanotto ja kasvaneet korkokulut ovat tekijöitä, jotka vaikuttivat kuntien toimintaympäristön heikkenemiseen. Mittavat investointitarpeet ja kustannuskehityksen hillintä haastavat taloutta tulevina vuosina.

Toimintakate -532,7 miljoonaa euroa parani edellisvuodesta 7,8 miljoonaa euroa (1,4 %). Toimintatuottojen 20,1 miljoonan euron (9,8 %) kasvu ylitti toimintakulujen 12,5 miljoonan euron (1,7 %) kasvun. Toimintakatteen kasvu kääntyi osin sopeuttamisohjelman takia 1,4 prosenttia negatiiviseksi​ ja jäi alle Turun kaupungin pormestariohjelmassa vuodelle 2024 sovitun 2,4 prosentin toimintakatteen kasvun enimmäisraamin.

Toimintatuottojen kasvuun vaikutti eniten myyntituotoissa muiden liiketoiminnan tuottojen sekä pakolaisten valtionkorvausten kasvu yhteensä 7,6 miljoonaa euroa, maksutuotoissa maankäyttö- ja kehittämiskorvausten kasvu 5,4 miljoona euroa sekä muissa toimintatuotoissa omaisuuden myyntivoittojen kasvu 7,0 miljoonaa euroa edellisvuodesta.

​Toimintakulujen kasvuun vaikutti eniten henkilöstökulujen kasvu 6,3 miljoonaa euroa (1,9 %). Asiakaspalveluostoissa kasvua on 1,8 miljoonaa euroa (4,0 %), joka muodostui pääosin kotikuntakorvausten ja palvelusetelimenojen lisääntymisestä. Muiden palvelujen ostot kasvoivat 4,6 miljoonaa euroa (2,1 %), johon vaikuttivat eniten rakennusten rakentamis- ja kunnossapitopalveluiden 3,6 miljoonaa euron (13,0 %) sekä joukkoliikenteen kuljetuskustannusten 2,7 miljoonaa euron (4,7 %) kasvu. Aineiden ja tarvikkeiden ostot 42,8 miljoonaa euroa vähenivät 2,8 miljoonaa euroa (6,1 %) edellisvuodesta. Avustuksia 46,8 miljoonaa euroa annettiin 1,7 miljoonaa euroa (3,9 %) edellisvuotta enemmän.

​Verorahoitusta kertyi yhteensä 563,3 miljoonaa euroa, josta verotuloja oli 489,6 miljoonaa euroa ja valtionosuuksia 73,7 miljoonaa euroa. Verotulot vähenivät 29,6 miljoonaa euroa ja valtionosuudet 7,1 miljoonaa euroa edellisvuodesta, yhteensä 36,7 miljoonaa euroa (6,1 %). Merkittävin muutos oli yhteisöverotulojen heikkeneminen 27,1 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kunnallisvero heikkeni 8,3 miljoonaa euroa. Kiinteistöverotuloja kerättiin pääosin yleiseen ja maapohjan kiinteistöveroon tehtyjen korotusten vaikutuksesta 5,7 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus väheni sote-uudistuksen lopullisten laskelmien takia 11,6 miljoonaa euroa ja opetus- ja kulttuuritoimen puolestaan lisääntyi 4,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta.

​Rahoitustuottoja ja -kuluja yhteensä 36,1 miljoonaa euroa toteutui 0,9 milj. euroa vähemmän verrattuna edelliseen vuoteen. Korkotuottojen kasvu johtui pääasiassa antolainojen korkotason noususta. Suurin yksittäinen osinkotuotto 20,0 miljoonaa euroa saatiin tytäryhtiö Oy Turku Energia Ab:ltä. Korkokulujen kasvu johtui lainamäärän ja lainasalkun keskikoron kasvusta.

Investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin jäi tilikauden kertyneestä 66,8 miljoonan euron vuosikatteesta käytettäväksi 29,8 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän. Tulorahoituksen riittävyyttä kuvaavana mittarina vuosikate kattaa suunnitelmanmukaiset poistot 56,3 miljoonaa euroa. Arvonalennuksia tehtiin yhteensä 4,1 miljoona euroa pääasiassa osakkeisiin ja osuuksiin.

Tilikauden 6,4 miljoonaa euron tuloksesta esitetään tehtäväksi Turun Kauppahallin perustusten korjauskustannuksiin 2,8 miljoonan euron investointivaraus ja Vahinkorahaston pääomaa kasvatettaisiin rahaston vuoden 2024 tilinpäätöksen 5,2 miljoonan euron ylijäämällä. Aiemmin kertynyttä taseen poistoeroa vähennetään 1,7 miljoonaa euroa. Esitettyjen tuloksenjärjestelyerien jälkeen tilikausi päättyy 84 600 euron ylijäämään.

Kaupungin toteutuneiden investointimenojen 182,3 miljoonaa euron tasossa ei ole tapahtunut muutosta edelliseen vuoteen verrattuna. Toiminnan ja investointien rahavirta toteutui 101,5 miljoonaa euroa negatiivisena. Rahavirran heikkeneminen edellisvuodesta katettiin lainoja lisäämällä ja kassavaroja vähentämällä.

Lainakanta 925,9 miljoonaa euroa lisääntyi yhteensä 62,6 miljoonaa euroa (7,3 %) edellisvuodesta. Kasvu johtui pitkäaikaisten lainojen 120,0 miljoonaa euron lisäyksestä ja lyhytaikaisten lainojen 53,1 miljoonaa euron sekä pitkäaikaisten lainojen 4,2 miljoonaa euron vähennyksistä. Lainat asukasta kohden olivat vuoden päättyessä 4 494 euroa, jossa lisäystä edelliseen vuoteen oli 217 euroa/asukas. Antolainaus väheni 1,3 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Antolainoilla oikaistu lainakanta per asukas 1 818 euroa jäi alle pormestariohjelmassa sovitun 3​ 390 per asukas. Rahavarat vuoden lopussa vähenivät 9,6 miljoonaa eurolla edellisvuoteen verrattuna.

Kaupunginvaltuuston hyväksymät tavoitteet vuodelle 2024 toteutuivat toimielimissä melko hyvin. Kaupungin palvelukokonaisuuksien talousarvioon nähden sitovat toimintakatteet toteutuivat muutettua talousarviota paremmin, yhteensä 15,0 miljoonalla eurolla (2,7 %).

Kasvatus- ja opetuslautakunnan toimintakate ylitti valtuuston muuttaman talousarvion 1,9 miljoonalla eurolla. Lautakunnan toimintaympäristössä keskeistä oli kustannustason nousu, palvelukysynnän kasvu perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa sekä laaja toiminta erilaisissa väistötiloissa, joiden kustannusvaikutuksia ei riittävästi pystytty arvioimaan ennalta.

Talousarvion sitovan muutetun toimintakatteen alittivat eniten kaupunkiympäristölautakunta 5,5 milj. eurolla, kaupunginhallitus 5,6 milj. eurolla sekä Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta 3,5 milj. eurolla.

Talousarvion investointimenot toteutuivat 30,4 miljoonaa euroa alle muutetun talousarvion. Rahoitusosuudet investointeihin alittuivat kaupunginhallituksen toimielimellä 4,1 miljoonaa euroa, kun taas omaisuuden luovutustulot ylittyivät 2,5 miljoonaa eurolla.

Kaupungin toimielimillä oli vuonna 2024 yhteensä 146 kaupunginvaltuustoon nähden sitovaa toiminnan tavoitetta. Pormestariohjelman toimenpiteitä oli 114 ja talousarviolausekkeita oli 32. Lisäksi vuonna 2024 toteutettiin talousarviossa päätettyä sopeuttamisohjelmaa, joka sisälsi yhteensä sata kirjausta.

Konsernin tilikausi päättyi 21,6 miljoonan euron (42,8 miljoonaa euroa TP 2023) ylijäämään. Edellisvuotta heikompaan tuloskehitykseen vaikutti eniten emokaupungin ylijäämän heikentyminen. Konsernin tulos muodostui pääosin Turku Energia Oy:n noin 27 miljoonan euron tulosvaikutuksesta.

Konsernin toimintakate -429,7 miljoonaa euroa parani edellisvuodesta 14,9 miljoonaa euroa eli 3,4 prosenttia, mikä johtui osakkuusyhtiöiden voitto-/tappio-osuuksien noin 22 miljoonan euron kasvusta. Vuosikatetta kertyi 117,3 miljoonaa euroa, joka jäi juoksevien menojen jälkeen käytettäväksi konsernin investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate heikkeni edellisvuodesta 28,4 miljoonaa euroa eli 13,8 prosenttia, mikä johtui verojen ja valtionosuuksien vähenemisestä. Konsernin vuosikate asukasta kohden oli 861 euroa, joka on heikentynyt 159 euroa edellisvuoteen verrattuna. Vuosikatteen osuus poistoista ja arvonalennuksista oli 122,0.

Konsernin investointimenoja 358,9 miljoonaa euroa toteutui 8,4 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän ja omahankintamenoksi muodostui 351,0 miljoonaa euroa. Omaisuuden luovutustuloja 27,0 miljoonaa euroa kertyi 15,1 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän.

Turku-konsernin lainakanta tilikauden päättyessä oli 1​ 763,1 miljoonaa euroa. Lainakanta kasvoi 166,3 miljoonaa euroa (kasvu 71,5 miljoonaa euroa TP 2023). Konsernin lainat asukasta kohden olivat 8​ 557 ja kasvoivat edellisvuodesta 647 euroa asukasta kohden. Lainat ja vuokravastuut tilikauden päättyessä olivat 2​ 271,5 miljoonaa euroa. Asukasta kohden lainat ja vuokravastuut olivat 11 025 euroa, jossa kasvua edellisvuoteen on 498 euroa per asukas.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)