Lasitettu parveke houkuttaa taas kevään korvilla suomalaisia, jotka pitävät lasitettua mahdollisuutta lisäneliöihin muita pohjoismaalaisia tärkeämpänä. Parvekekahveista ja -etätyöskentelystä on jo raportoitu sosiaalisessa mediassa ensimmäisistä lämmittävistä auringonsäteistä lähtien, eivätkä taimetkaan pahastu kätevästä kasvihuoneesta.

– Se, että parveketta sanotaan olohuoneen jatkoksi, pitää paikkansa. Lasitettu parveke tuo asuntoon kaupanpäällisenä lisäneliöitä, kertoo JM Suomen myyntipäällikkö Tomi Kosunen.

Lasitetun parvekkeen suosio on huomattu JM-kodeissa, joilla parvekkeet Suomessa ovat keskimääräistä syvempiä, leveämpiä ja usein koko asunnon mittaisia.

Konsernin vastaavat ratkaisut ovat Ruotsissa ja Norjassa harvinaisempia, ja usein asukkaan itsensä kustantamia. Esimerkiksi Oslossa parvekelasituksia tehdään lähinnä meluhaitan ehkäisemiseksi tien tai rautatien läheisyydessä. Tukholmassakaan ei odoteta, toisin kuin Suomessa, että uusissa asunnoissa olisi automaattisesti parvekelasitus.

Turun Harppuunakorttelista asunnon kolme vuotta sitten ostanut Anu Harilainen kehuu lasitetun parvekkeen hyötyjä, vaikka parvekelasit eivät sinänsä asunnonostopäätökseen vaikuttaneet.

– Parvekelasit tekevät yhden huoneen lisää kesäisin. Itse siis lähes asun parvekkeella kesäisin. Teen käsitöitä, nukun päikkärit ja kyttään naapureita, Harilainen nauraa.

Kokonaisuudessaan lasitettu parveke on ollut Harilaiselle loistava plussa. Ainoa miinus on ollut ajoittainen liika kuumuus kesähelteillä.

– Laitan paljon kukkia parvekkeelle. Lasien takia sinne tulee iltapäivisin vähän turhan kuuma, joten pitää muistaa kastella runsaasti.

Talvisinkin parveketta voi käyttää kätevästi lisäjääkaappina.

– Varsinkin tämmöisinä leutoina talvina. Talvella myös parveke pysyy siistinä, kun ei tule lumet sisälle, Harilainen kertoo.

Parvekelasien suosio Suomessa saattaa tekniseltä puolelta selittyä osin arkkitehtuurilla, eli parvekkeilla, joihin lasitus on helppo asentaa. Parvekelaseja on jälkiasennettu jo pitkään, mutta 2010-luvulta lähtien niitä alettiin sisällyttää yhä useammin uudiskohteisiin – nyt jo automaattisesti.

– Myyntitilanteissa on huomattu, että esimerkiksi omakotitalosta tai rivitalosta kerrostaloon muuttaville on tärkeää saada kasvattaa kukkia ja vaikkapa yrttejä parvekkeella. Nyt on yleistynyt myös se, että arvokkaat polkupyörät ja sähköpyörät säilytetään parvekkeella, Kosunen kertoo.

Harilainen on muuttanut omakotitalosta Liedosta Turkuun. Talvisin hän kaipaa takkaa, mutta muuten ei juuri mitään aiemmasta kodista. Koska Turun linnan ohi kulkee raskas liikenne, on parvekelaseilla ollut osuutensa myös meluhaitan vähenemisessä.

Parvekelasit toimivat myös taistelussa Suomen sääoloja vastaan, ja lasitusta saatetaan vaatia jo rakennusmääräyksissä kaupunkialueen meluhaitan takia. Lasitus säästää myös energiaa. Yleisesti julkisivun kunnossapitotarve vähenee parvekelasituksilla. Suomessa lasituksen tilaa usein taloyhtiö, jossa osakas maksaa osuutensa, mikäli kyse ei ole uudiskohteesta. Tällöin parvekelaseja voi pitää jo itsestäänselvyyksinä.

Eveliina Portnoj