Nykynuorilta vaaditaan merkittävästi monipuolisempia rahataitoja kuin 30 vuotta sitten. Muutoksen taustalla vaikuttavat globaalit ilmiöt, kuten sosiaalisesta mediasta peräisin oleva kulutuspaine. Somessa ja netissä yleistyviltä huijausyrityksiltä suojautuminen vaatii nuorilta uusia taitoja ja tarkkaavaisuutta.

Suomalaisnuorten raha-arki näyttää monilla tavoin erilaiselta kuin heidän vanhempiensa nuoruudessa.

– Yhteiskunnan ilmapiiri ja rahaan liittyvä puhe ovat muuttuneet. Ennen rahasta puhuttiin vähemmän ja latautuneemmin. Nykyään ajatellaan, että vaurastuminen ja varautuminen ovat edellytyksiä välttämättömäksi katsotun elintason saavuttamiseksi. Perheissä ja kaveripiireissä myös puhutaan enemmän rahasta, toteaa Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Terhi-Anna Wilska tiedotteessa.

OP Turun Seudun asiakkuus- ja myyntipäällikkö Samuel Immonen allekirjoittaa muutoksen.

– Nykynuorten talousosaamiseen ja taloustaitojen opetukseen kohdistuviin vaatimuksiin vaikuttavat isot globaalit ilmiöt, kuten digitalisaatio, sosiaalisten medioiden yleistyminen ja yleinen elintason nousu.

Nuorten pitää osata hallita aineetonta rahaa. Nykynuorten vanhempien nuoruudessa asiat maksettiin usein käteisellä. Rahaa säästettiin tilille tai sängyn alla olevaan laatikkoon. Nyt tilanne on toisin. Jo seitsemänvuotiaalle lapselle voi hankkia oman pankkikortin.

Digitaalisen rahan hallitseminen on erilaista kuin käteisen. Wilskan mukaan haastavaa aineettoman rahan hallinnasta tekee ympäristö, jossa sitä kulutetaan. Nykynuoret altistuvat muun muassa sosiaalisen median ja verkkokauppojen kautta monikanavaiselle, kohdennetulle markkinointiviestien tulvalle.

– Jo todella nuorten tulisi osata ymmärtää, miten heihin vaikutetaan. Nuoren pitäisi osata olla kriittinen erilaisia ostoärsykkeitä kohtaan iässä, jossa koetaan painetta kuulua sosiaalisiin ryhmiin, Wilska sanoo.

Somessa ja netissä nykynuoret kohtaavat myös erilaisia huijausyrityksiä, joilta suojautuminen vaatii jatkuvaa huolellisuutta.

Nuorille vaurastuminen ja varautuminen ovat entistä tärkeämpiä. Immosen mukaan yleinen elintason ja kulutuskeskeisyyden nousu ovat vaikuttaneet siihen, että vaurastuminen on yhä useamman nuoren unelma. Digitalisaatio on tehnyt sijoittamisesta helpompaa myös nuorille. Uusien digitaalisten kanavien myötä kynnys aloittaa sijoittaminen on madaltunut.

– Vielä 30 vuotta sitten todella harvan nuoren nimissä oli sijoituksia, kertoo Immonen.

Kaveriporukat voivat luoda taloudellisia paineita nuorelle.

– Tutkimuksemme perusteella tiedämme, että vähävaraisuus saattaa saada nuoret kuvittelemaan, että kulutus ja brändituotteet auttavat heitä pääsemään haluttuihin sosiaalisiin ryhmiin, Wilska toteaa.

– Suomalainen rahapuhe on perinteisesti ollut hyvin latautunutta ja tiivistynyt lausahduksiin kuten ”raha ei kasva puissa”. Vasta viimeisen viiden vuoden aikana rahasta on alettu puhua lapsille kotona ja kouluissa enemmän ja neutraalimmin, Wilska kertoo.

OP Ryhmän viime vuonna teettämän Nuorten Talousosaamisbarometrin mukaan yli 60 prosenttia nuorista oli puhunut vanhempiensa tai huoltajiensa kanssa kuluttamisesta ja säästämisestä kuukausittain tai useammin.

– Merkillepantavaa on, että tutkimuksen perusteella pojille puhutaan enemmän sijoittamiseen ja yrittäjyyteen liittyvistä asioista. Tämä heijastelee vanhanaikaisia asenteita pojista perheiden pääelättäjinä ja tytöistä kuluttajina, joiden ostelua tulee hillitä, Wilska toteaa.

Nykyään nuorille säästäminen alkaa monesti jo ennen kuin he aloittavat sen itse. Nuorille perustetaan usein säästötilejä, joiden avulla vanhemmat ja isovanhemmat voivat kartuttaa nuorelle varallisuutta.

– Vaikka ilmiö ei kosketa kaikkia, voidaan sanoa, että nykypäivänä nuoret saavat etumatkaa säästämisessä aiempiin sukupolviin verrattuna, Wilska kertoo.

OP Ryhmän yhdessä Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen kanssa julkaisemassa barometritutkimuksessa selvitettiin 15–19-vuotiaiden nuorten rahankäyttöä, taloudenhallinnan taitoja ja tilannetta sekä näihin liittyvää käyttäytymistä ja asenteita. Barometritutkimukseen osallistui viime vuonna yhteensä 72 koulua ympäri Suomea. Tutkimuskyselyyn saatiin yhteensä 2 143 osallistujaa, joista 1 886 vastasi kyselyyn.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)