Onko laihdutuslääkkeiden haitoissa perää?
Erilaisten laihdutuslääkkeiden suosio painonhallinnassa on kasvanut niin maailmalla kuin meillä Suomessa päätähuimaavaa vauhtia. Erityisesti semaglutidi-valmisteiden teho on noussut puheenaiheeksi, sillä moni on kertonut julkisuudessa saaneensa apua painonhallintaan juuri näiden valmisteiden avulla.
Vaikka semaglutidi-valmiste ei sanoisikaan maallikolle juuri mitään, tuntee moni valmisteen paremmin sen kauppanimillä, kuten Ozempicina ja Wegovyna.
Vaikka Ozempic onkin noussut julkisuuteen erityisesti laihdutuslääkkeenä, on tuote itseasiassa hyväksytty vain kakkostyypin diabeteksen hoitoon. Se kuitenkin hillitsee merkittävästi ruokahalua, minkä vuoksi sitä tiedetään käytettävän myös painonhallintaan.
Samaa vaikuttavaa ainetta sisältävä Wegovy puolestaan on hyväksytty juuri lihavuuden hoitoon. Semaglutidi-valmisteita löytyykin sekä kakkostyypin diabeteksen että lihavuuden hoitoon.
Semaglutidi-valmisteiden yleisimpiä haittavaikutuksia ovat ruoansulatuskanavan ongelmat kuten närästys, pahoinvointi tai suoliston toiminnan muutokset. Muitakin kertomuksia löytyy. Ozempicin on kerrottu aiheuttaneen muun muassa sappikiviä, hiusten lähtöä ja lihaskatoa. Moni on raportoinut, että kilot palaavat nopeasti takaisin, kun lääkkeen käytön lopettaa.
Pitävätkö haittavaikutukset paikkansa?
– Lääkkeillä voi ilmetä maha-suolikanavan-oireita erityisesti hoidon alussa. Haitat ovat yleensä kuitenkin väistyviä ja ohittuvat melko nopeasti. Niihin voi myös vaikuttaa sekä lääkkeen annostelulla että ruokailun ajoittamisella, kertoo Terveystalon ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi.
– Joillakin voi ilmetä alkuun aamupahoinvointia, mutta siihen yleensä auttaa, kun syö ravitsevan aamiaisen, Rauhaniemi lisää.
Vakavampia tai pysyvämpiä haittoja semaglutidi-valmisteissa ei Rauhaniemen mukaan ole tiedossa.
– Lääkeryhmästä on jo vuosien käyttökokemus, eikä tiedossa ole pysyviä haittoja. Toki meillä ei vielä ole kymmenien vuosien kokemusta, ja aina on mahdollista, että jotain ilmenee pitkällä aikavälillä, Rauhaniemi sanoo.
Entä sitten paino? Pomppaako se takaisin, kun lääkkeen käytän lopettaa?
– Kilot voivat tulla nopeasti takaisin, jopa korkojen kera, kun lääkkeen käytön lopettaa. Näin on eritoten, jos terveyttä edistävät elintavat eivät ole ehtineet juurtua arkeen. Osalla lihavuus liittyy nimenomaan kylläisyyden tunteen säätelyn häiriöihin, jolloin lääkityksen lopettaminen voi olla hoidon onnistumisen kannalta epäedullista.
– Minusta olisi kuitenkin tärkeää keskustella siitä, miksi lääkkeen käyttö pitäisi lopettaa. Eihän verenpainelääkettäkään lopeteta, kun riittävä hoitotaso on saavutettu. Lihavuuteen pitäisi suhtautua kroonisena sairautena, joka osalla ihmisistä edellyttää pysyvää lääkehoitoa, muistuttaa Rauhaniemi.
– Sen sijaan, että moralisoimme sitä, että joku joutuu käyttämään lääkitystä lihavuuden hoitoon, meidän pitäisi lopettaa kaikenlainen syyllistäminen.
Juulia Bernhardt

















