Teatteri Maneerin vuoden 2025 avaa 21. helmikuuta ensi-iltansa saava Se joka palaa. Kyseessä on Henrik Ibsenin 1880-luvulla kirjoittama Gengangere, johon Petra Lähde on tehnyt uuden suomennoksen. Melko tuoreeltaan 1880-luvulla näytelmä suomennettiin nimellä Kummittelijoita.

– Näytelmästä on kaksi aiempaa suomennosta. Toinen on 1880-luvulta ja toinen 1960-luvulta. Halusin tuoda tekstin lähemmäs nykykatsojaa, koska aiempien suomennosten kieli olisi etäännyttänyt katsojaa tarinasta. Edellisten suomennosten kieli on aika erilaista kuin nykypäivän kieli, eikä tämän näytelmän ole tarkoitus olla kielellisesti vanhahtava, kertoo Lähde, joka myös ohjaa näytelmän Maneeriin.

– Näytelmämme kieli ei ole puhekieltä, mutta yleiskieltä, jonka nykykatsoja ymmärtää, hän määrittelee.

Lähde itse näki näytelmän loppuvuodesta 2023 Lontoossa. Näytelmän tarinan lisäksi puitteet tekivät vaikutuksen häneen.

– Sitä esitettiin Globe-teatterissa, jossa useat Shakespearen näytelmät saivat ensi-esityksensä. Ibsenin näytelmää esitettiin siellä kynttilänvalossa. Myös meillä valoilla ja äänillä pyritään luomaan vahvaa tunnelmaa tarinaan.

Ibsen kirjoitti Se joka palaa -näytelmän pian ehkä sen suurimman Ibsen-klassikon, Nukkekodin, jälkeen. Näissä kahdessa teoksessa onkin jonkin verran temaattisia yhtymäkohtia.

– Ne ovat samanlaisia siinä mielessä, että kumpikin esittää kritiikkiä vallalla olevia normeja kohtaan.

Näytelmässä Rosenvoldin kartanon rouva kapteeni Alvingin leski Helen on saanut vieraakseen poikansa Osvaldin ja perheystävän pastori Mandersin. On tullut aika avata Helenin miehensä varoilla rakentama lastenkoti, josta odottaa hyötyvänsä koko maakunta. Avajaisten aattona kulissit alkavat natista liitoksistaan ja nykyisyys joutuu ottamaan uuden suunnan, kun menneisyys purkautuu sateiseen norjalaiseen päivään.

– Tarinassa minua kiinnosti erityisesti se, kuinka aiemmat teot vaikuttavat tulevaan ja se, kuinka salailu johtaa paljon pahempiin lopputuloksiin kuin, jos asioista olisi puhuttu, Lähde toteaa.

Se joka palaa oli aikanaan varsin tunnettu Ibsen-näytelmä, eikä se nykyäänkään maailma tuntemattomaksi ole jäänyt. Suomessa sitä ei kuitenkaan ole viime vuosikymmeninä juurikaan esitetty.

– Silloin 1960-luvulla tätä on esitetty Suomessa, mutta sen jälkeen ainakaan minulla ei ole tietoa, että näytelmää olisi esitetty. Ibsenin tuotanto on valtavan laaja, joten on luonnollista, että sieltä ne tietyt teokset nousevat esiin, koska ylipäätään Ibseniä ei Suomessa ihan hirveästi ole viime aikoina esitetty, Lähde sanoo.

Ilkka Lappi