Naisen viha saa näkyä turkulaislähtöisen Erika Malkin ohjaamassa ja käsikirjoittamassa sooloesityksessä Pohjatar, joka nähdään Sirkus & Teatteriyhdistys Aura Companyssa (Ratapihankatu 53) 8.– 9. helmikuuta. Sanoja ei tarvita, sillä Pohjattarena esiintyvä Malkki toteuttaa oman versionsa Kalevalan Louhen tarinasta fyysisenä ja visuaalisena tulkintana.

Se on tarina naisen väen voimasta, vihasta ja anteeksiannosta.

– Idea esityksestä syntyi, kun tunnistin kärttyisän akan nakertavan minua sisältä päin. Olin kasvanut kiltiksi tytöksi ja koin, ettei minulla ollut lupaa ilmaista tunteita, Malkki kertoo.

Kun Malkki alkoi pohtia sopivaa hahmoa tukemaan omakohtaista kokemusta kärttyisästä akasta, esiin nousi mielikuva Kalevalan Louhesta, Pohjolan emännästä.

– Pohjatar kertoo Louhen tarinan naisen näkökulmasta. Esitys käsittelee kehollista itsemääräämisoikeutta sekä vihan tunteiden ja oman elämän haltuun ottamista. Monikerroksisena ja monin tavoin symbolisena esityksenä Pohjattaressa voi nähdä tulkintoja myös lapsen kuolemasta.

Malkki toteaa, että Elias Lönnrotin Kalevala on miehen kirjoittama kaunokirjallinen teos, mikä pohjautuu pääasiassa miesten laulamiin runoihin, ja se heijastelee voimakkaasti aikakautensa naiskäsityksiä.

– Vahva hallitseva nainen on kuvattu epäluonnollisena ja pelottavana, kaiken pahan perikuvana. Usein Kalevalan naishahmojen kohtalona on myös kadotus tai kuolema, hän lisää.

Malkki kertoo löytäneensä nuorena teatterista paikan, jossa oli luvallista ja toivottuakin tuntea tunteita. Myöhemmin myös terapia on auttanut oman elämän solmukohtien selvittelyssä.

– Olin masentunut kiltin tytön taakan alla eikä vihalle tai surulle ollut kanavia purkautua. Vihaa on saatava kokea rakentavasti, pitää hallita, vaan ei hillitä, hän sanoo, ja lisää Pohjattaren olevan tarina naisen kokemasta vihasta, joka lopulta anteeksiannon ja tunteiden kohtaamisen kautta saavuttaa sisäisen rauhan.

Malkki kokee, että voidakseen tuoda näitä asioita näyttämölle hänen täytyy olla jo melko pitkällä omassa henkisessä prosessissaan.

– Jos minulla olisi ollut aktiivisena sellainen tilanne, että en pystyisi omia tunteitani kohtaamaan tai käsittelemään, niin olisi ollut mahdotonta toteuttaa Pohjatar. Toki vieläkin saan välillä tasapainoilla miellyttämisen tahtoni ja oman tarpeeni välillä, hän toteaa.

Teatteri ja taide ovat merkittäviä vaikutuskeinoja. Malkille on tärkeää tuoda edes hieman lisää empatiaa ja myötätuntoa maailmaan taiteen keinoin.

– Haluan tehdä esityksiä, joissa ihmiset voivat samaistua johonkin, joko omien kokemuksiensa pohjalta tai havahtua huomaamaan, miltä jostakin toisesta voi tuntua.

Malkki tahtoo uskoa, että taiteella voi vaikuttaa ihmisten maailmankuvaan ja käsityksiin, taidekokemukset voivat avartaa katsojan näkemyksiä ja tarjota eheyttävän kokemuksen, toimia lohdutuksena.

– Mielestäni taide on hyvä keino herättää ajatuksia ja tunteita, mennä hieman ihon alle. Eräs seksuaalista väkivaltaa kokenut nainen tuli kiittelemään Pohjattaren nähtyään, että esitys antoi uskoa ja toivoa, lohdutusta.

Malkki käsittelee teoksissaan usein naisiin liittyviä koskettavia aiheita. Pohjattaren kantaesitys oli vuonna 2018, mutta Malkin vanhempainvapaiden ja koronavuosien myötä esitys on ollut välillä tauolla.

– Joka kierroksella olen tuonut esitykseen jotakin lisää tai painottanut jotakin tiettyä teemaa enemmän, Malkki sanoo.

Marianne Rovio