Kaukolämmön päästöissä oli merkittävää laskua myös viime vuonna. Polttoaineita korvataan sähköön perustuvilla ratkaisuilla. Uusiutuvien energialähteiden ja hukkalämpöjen osuus on moninkertaistunut vuodesta 2010. Kaukolämpöjärjestelmä tukee sähkömarkkinoita, ilman sitä sähkön hintavaihtelu olisi merkittävästi suurempaa.

Ilmastoneutraalin energian osuus jatkoi kasvuaan kaukolämmön tuotannossa viime vuonna, ilmenee Energiateollisuus ry:n julkaisemista tilastoista. Uusiutuvien energialähteiden, hukkalämpöjen ja sähkökattiloiden osuus nousi edellisvuoden 70 prosentista 73 prosenttiin. Hukkalämmöt, mukaan lukien lämpöpumpuilla tuotettu lämpö, sekä jäteveden, savukaasujen ja kaukojäähdytyksen paluuveden talteenotto, nostivat osaltaan vähäpäästöisen tuotannon osuutta.

Sähkökattiloiden käyttö kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Sähkökattiloilla tuotettiin lämpöä 1,5 terawattituntia, noin neljä prosenttia kaikesta kaukolämmöstä. Sähkökattilat korvaavat perinteisiä polttoaineita ja vähentävät polttoaineiden käyttöä halvan sähkön päivinä, jolloin niiden osuus tuotetusta lämmöstä on suuri.

Pidemmällä aikavälillä kaukolämmön tuotannossa on tapahtunut merkittävä murros. Uusiutuvien energialähteiden osuus on lähes kolminkertaistunut ja hukkalämpöjen osuus moninkertaistunut vuodesta 2010 lähtien. Uusiutuvien energialähteiden osuus on kasvanut 18 prosentista 48 prosenttiin ja hukkalämpöjen osuus kahdesta prosentista 16 prosenttiin.

Kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat viime vuonna 2,5 miljoonaa tonnia, mikä on 19 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kokonaispäästöt ovat laskeneet merkittävästi vuosien saatossa, ja ominaispäästöt tuotettua energiayksikköä kohden ovat laskeneet 65 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna.

– Olemme kaukolämmön päästöjen suhteen tavoiteaikataulussa, ne putoavat hyvin lähelle nollaa tämän vuosikymmenen aikana, toteaa Energiateollisuus ry:n johtaja Janne Kerttula tiedotteessa.

– Lämmityksen sähköistyminen ja hukkalämpöjen lisääntyvä talteenotto tulee myös vähentämään muuta ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta, Kerttula jatkaa.

Lämpötilakorjattu lämmön käyttö pysyi samalla tasolla edellisvuoteen nähden. Kaukolämmön mitattu käyttö vuonna 2024 oli 31,8 TWh ja lämpötilakorjattuna 33,5 TWh.

Kaukolämmöllä on tärkeä vaikutus sähkön hintaan kovimmilla pakkasilla, sillä se tasoittaa sähkön kysyntähuippuja lämmityskaudella. Myös vuonna 2024 kaukolämmön ja sähkön kulutuspiikit osuivat samoihin ajankohtiin, mikä alleviivaa kaukolämmön roolia sähköjärjestelmän tasapainottajana.

Jos kaukolämmön asiakkaat siirtyisivät sankoin joukoin käyttämään kiinteistökohtaisia sähköön perustuvia lämmitysratkaisuja, sähköstä voisi todella tulla pulaa kovimmilla pakkasilla, Kerttula toteaa. – Kaukolämpö tasaa sähköjärjestelmää kahdellakin tavalla: lämmön ja sähkön yhteistuotanto tarjoaa sähkötehoa silloin, kun kulutus on korkeimmillaan, ja kun sähkö on edullista, voidaan sitä käyttää lämmöntuotannossa polttoaineiden sijaan, Kerttula jatkaa.

Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto, ja se on suosituin lämmitystapa myös uudisrakennuksissa. Vuonna 2024 kaukolämmön markkinaosuus on kasvanut haetuissa rakennusluvissa. 85 prosenttia kunnista tuottaa lämmön pääasiassa uusiutuvilla polttoaineilla tai hukkalämmöillä.

Vuosi 2024 oli lämmin, mikä lisäsi kaukojäähdytyksen tarvetta. Kaukojäähdytyksen käyttö kasvoi 20 prosenttia edellisvuodesta. Kaukojäähdytyksen tehokkuus perustuu usein siihen, että samalla järjestelmällä tuotetaan sekä lämpöä että jäähdytystä, mikä lisää energiatehokkuutta.

Hiilidioksidineutraaleiksi energialähteiksi on laskettu ne energialähteet, joiden hiilidioksidivaikutusta ei raportoida lämmön tuotannossa. Bioenergian ilmastovaikutus lasketaan maankäyttösektorilla ja kaukolämmöntuotantoon käytetyn sähkön päästöt sähköntuotannossa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)