Talous on edelleen matalasuhdanteessa Varsinais-Suomessa. Näin osoittaa kauppakamareiden tuore kysely, johon osallistui myös Turun kauppakamarin jäsenyrityksiä Varsinais-Suomesta. Odotukset kasvun vauhdittumiselle ovat silti vahvistuneet viime syksystä.

Tammikuun kauppakamarikyselyn perusteella tilanne näyttää aiempaa valoisammalta, mutta Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistin mukaan toistaiseksi ei voida puhua merkittävästä muutoksesta taloudessa. Kauppakamarien tuore talouskysely osoittaa kotimaisen suhdanteen asteittaista paranemista. Kehitys on pääosin positiivista, mutta ristiriitaisuus varjostaa kokonaiskuvaa.

Kauppakamarien kyselyyn vastasi reilut 1 600 yritystä eri kokoisista yrityksistä eri puolilta Suomea. Varsinais-Suomesta, Turun kauppakamarin jäsenyrityksistä, vastaajia oli 162.

Vaikka tilanne tilauskannoissa oli tammikuussa yhä hankala, osoitti se lievää kohenemista lokakuuhun verrattuna. Varsinaissuomalaisista vastaajista 27 prosenttia arvioi tilauskantansa vuoden takaista pienemmäksi. Noin 40 prosenttia vastaajista arvioi tilauskantansa pysyneen samana ja 20 prosenttia raportoi paranemista. Tulevaisuudessa tilauskannan kasvua odottaa selvästi suurempi osa vastaajista, 32 prosenttia, kun laskua odottavien osuus on puolestaan 14 prosenttia.

Oman toimialan tilannetta luonnehtii pessimistiseksi noin kolmannes (34 %) varsinaissuomalaisista yrityksistä. Normaalina tilannetta pitää 40 prosenttia ja optimistisena 20 prosenttia vastaajista.

Investointien osalta 28 prosenttia seudun vastaajista odottaa investointien olevan tänä vuonna viime vuotta pienemmät ja vain 20 prosenttia odottaa niiden kasvavan.

– Tämä yhteys on hyvin realistinen – investointeja uskalletaan tehdä sitten kun optimismi vallitsee ja tilauskannan uskotaan merkittävästi kasvavan. Kun kysynnän lisäksi epävarmuutta tuovat myös globaali poliittinen tilanne ja korkokehitys, ei ihme, että investoinnit ovat jäissä, toteaa Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo tiedotteessa.

Tammikuun kyselyssä kasvuodotukset olivat selvästi valoisampia suuremmissa yrityksissä. Eniten uskoa tilauskantojen paranemiseen löytyy teollisuudesta. Sen sijaan rakentamisessa on vielä jonkin verran enemmän niitä vastaajia, jotka uskovat tilauskantansa heikkenevän entisestään seuraavan puolen vuoden kuluessa.

Yksi alueen suurimmista rakentajista, Hartela Länsi-Suomi Oy, kasvatti liikevaihtoaan vuonna 2024 yli 30 prosenttia. Yritys odottaa myös tänä vuonna noin viiden prosentin kasvua.

– Rakennusalan tilanne kokonaisuutena on haastava, vaikka me olemme onnistuneet kasvamaan ja saamaan isoja projekteja supistuvassa markkinassa, toteaa Hartela Länsi-Suomen toimitusjohtaja Lari Mallius.

– Ennustettavuus on heikkoa ja epävarmuuksia on paljon. Esimerkiksi rakentamisen kustannuskehitystä on vaikea ennustaa ja lisäksi se on kiinteästi sidoksissa Ukrainan sodan käänteisiin. Myös Suomen kiinnostavuus kansainvälisille investoinneille ja edelleen Turun seudun kiinnostavuus kotimaisille investoinneille on kynnys kysymys monien yksityisen sektorin rakennushankkeiden käynnistymiselle.

Mallius arvioi, että julkinen rakentaminen todennäköisesti supistuu, kun valtion ja kuntien investointihalut heikkenevät vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, vaikka Turun seudulla julkinen rakentaminen on ollut monia kaupunkiseutuja vilkkaampaa.

– Asuntopuolella uusien ja vanhojen asuntojen hintaero on revennyt niin suureksi, että omaperusteinen asuntotuotanto pysynee melko matalalla, kunnes tilanne on tasapainottunut. Tasapainottavia toimenpiteitä alalla ja sen ulkopuolella mietitäänkin kuumeisesti. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntokohteiden aloituksia ei ole juurikaan odotettavissa, kunnes yhtälö vuokratason, rakentamisen kustannusten ja rahoituskorkojen osalta on tasapainossa. Ara-rahoitustakin ollaan supistamassa tuetun vuokran puolella, joten selkeitä positiivisia ajureita ei alalla näy. Allekirjoitan siis kyselyn tuloksen, jonka mukaan toimialan tunnelmat ovat edelleen melko pessimistiset, Mallius tiivistää.

– Varsinais-Suomessa monet yritykset ovat odottavaisia muun muassa Yhdysvaltojen mahdollisten protektionististen toimien ja kevään lakkojen osalta. Mahdolliset tuontitullit heikentäisivät vientiyritystemme kilpailukykyä ja siirtäisivät pitkällä tähtäimellä valmistusta Yhdysvaltoihin, mikä toki on niiden tarkoituskin. Lakot vaikuttaisivat saman suuntaisesti – ensin jäisi tuotantoa tekemättä, ja pitkällä tähtäimellä tekemättä todennäköisesti jäisi myös investointeja Suomeen, toteaa Leiwo.

Kauppakamarien talouskysely tehtiin 8.−10. tammikuuta ja siihen vastasi 1 645 eri kokoista yritystä eri toimialoilta ympäri Suomen. Varsinais-Suomesta vastaajia oli 162. Kyselyn aineisto on kerätty sähköpostitse kauppakamarien jäsenyrityksiltä ja siihen on voinut vastata vain yhden kerran jäsenyritystä kohden.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)