Tuore selvitys osoittaa, että vaikka susikanta Suomessa on kasvanut, kansalaisten susiin liittyvät tunteet ja käsitykset ovat pysyneet vakaina. Noin 35 prosenttia vastaajista kertoi pelkäävänsä paljon tai erittäin paljon suden kohtaamista luonnossa liikkuessaan, mikä on sama osuus kuin vuonna 2020.

– Muutokset ovat yllättävän pieniä, kun otetaan huomioon, että susikanta on kasvanut monen vuoden ajan ja levittäytynyt uusille alueille, kertoo kyselytutkimuksesta vastannut erikoistutkija Jani Pellikka Luonnonvarakeskuksesta (Luke) tiedotteessa.

– Edellisen kyselyn jälkeen sudesta on käyty voimakasta poliittista keskustelua esimerkiksi metsästystä kannattaneen kansalaisaloitteen myötä. Lisäksi kotieläinvahinkojen määrä on kasvanut.

Luken mukaan maaliskuussa 2020 Suomessa oli todennäköisesti 43–49 susireviiriä, kun taas maaliskuussa reviirejä oli jo todennäköisesti 59–64. Susireviirillä tarkoitetaan parin tai lauman itselleen valtaamaa elinaluetta, jota sudet puolustavat ulkopuolisilta susilta.

Susialueilla asuvat vanhemmat pitävät suden aiheuttamaa riskiä lapsilleen pienenä verrattuna esimerkiksi tieliikenteeseen, tapaturmiin tai vieraisiin ihmisiin.

Omistajat, jotka pitävät koiraansa vapaana susialueella, ovat susista entistä huolestuneempia. 52 prosenttia heistä kokee suden vähintään kohtalaiseksi uhaksi koiralleen, kun vastaava osuus vuonna 2020 oli 43 prosenttia. Myös muita asioita pidetään aiempaa suurempina riskeinä vapaana ulkoileville koirille, kuten vilkkaita teitä ja heikkoja jäitä.

Suden suojelun kannatus on kasvanut viime vuosina. Toisaalta reilu kolmannes vastaajista (37 %) on sitä mieltä, että susia on viimeisen viiden vuoden aikana metsästetty liian vähän. Suurin osa vastaajista kertoo suhtautuvansa suden suojeluun neutraalisti (30 %), eikä joko koe tarpeelliseksi tai osaa muodostaa voimakasta mielipidettä suden metsästyksestä.

Kansalaiset luottavat Luonnonvarakeskuksen susitutkimukseen. 79 prosenttia vastaajista pitää Luonnonvarakeskusta melko tai erittäin luotettavana susitiedon tuottajana. Myös riistaviranomaisiin ja poliisiin suhtaudutaan luottavaisesti.

Ihmisillä on keskenään hyvin erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä sudesta. Kyselytutkimus osoittaa, että suurin osa susialueiden ihmisistä ei pidä sutta merkittävänä riskinä arjessaan, mutta esimerkiksi tuotantoeläintilallisia tai koiran kanssa metsästäviä huoli susista saattaa kuormittaa huomattavasti.

Mediassa korostuvat voimakkaat tunteet. Pelottavat ja huolta herättävät tarinat kiinnostavat lukijoita ja leviävät helposti.

– Uutisointi voi luoda vaikutelman, että kaikki ovat susista huolissaan, vaikka todellisuudessa moni suhtautuu asiaan neutraalisti tai ei seuraa keskustelua ollenkaan, Pellikka toteaa.

– Susi symboloi erilaisia asioita eri ihmisille – joillekin luonnon monimuotoisuutta ja suojelun tarvetta, toisille uhkaa ja pelkoa. Keskustelu aiheesta on väistämättä monisävyistä ja joskus vaikeaa.

Kyselyyn vastasi 2 000 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka asuvat Manner-Suomessa poronhoitoalueen eteläpuolella. Kyselyn tulokset ovat yleistettävissä kyseiseen väestönosaan. Vastaajista tuhat asui kunnissa, joissa susista on viimeisen vuoden aikana tehty eniten havaintoja.

Kysely toteutettiin kesäkuussa M3Panel-internetpaneelilla SusiLIFE-hankkeen toimeksiannolla. Tuloksia verrattiin vastaavalla tavalla toteutettuun kyselyyn vuonna 2020.

SusiLIFE-hanke on Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen, Itä-Suomen poliisilaitoksen, Metsähallituksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin kuusivuotinen yhteisponnistus. SusiLIFE ennaltaehkäisee susien aiheuttamia vahinkoja, kehittää lajin DNA-seurantaa, parantaa paikallistason vuorovaikutusta sekä tuottaa ja välittää tietoa susista.

Hanketta rahoittavat Euroopan Unionin LIFE-ohjelma, maa- ja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)