Kuluttajat joutuvat kantamaan taloudellisen vastuun pankkiasiointiin ja tilisiirtoihin liittyvissä digihuijauksissa lähestulkoon yksin. Kuluttajaliiton valtuusto vaatii, että pankkien vastuuta korvauskäytäntöjen suhteen ja huijausten ehkäisemiseksi tulee lisätä. Parhaillaan käsittelyssä olevaan EU:n maksupalveluasetukseen tulee Kuluttajaliiton mukaan sisällyttää nykyistä laajempaa kuluttajan etua ja oikeuksia parantavaa sääntelyä maksamiseen liittyvissä huijaustilanteissa.

Monet maat, kuten Belgia ja Unkari, ovat esittäneet erilaisia kuluttajan asemaa parantavia muutoksia Euroopan komission ehdotukseen uudeksi maksupalveluasetukseksi. Muutokset myös ennaltaehkäisisivät uusia huijauksia. Yksi huijausten ehkäisyn kannalta merkittävä uudistus liittyy muun muassa valvontamekanismiin, jonka mukaisesti maksajan ja maksunsaajan pankkien on vaihdettava tietoja maksunsaajan nimestä ja tunnisteesta (esimerkiksi IBAN-numero). Jos nämä eivät vastaa toisiaan, tulee tästä ilmoittaa maksajalle, ennen kuin tämä hyväksyy maksun.

Erilaiset maksamiseen liittyvät petokset ja huijaukset ovat lisääntyneet viime vuosina nopeasti. Finanssiala arvioi kuluvan vuoden euromäärien ohittavan viime vuoden, jolloin suomalaisilta yritettiin huijata lähes 77 miljoonaa euroa. Onnistuneen huijauksen maksajaksi joutuu useimmiten kuluttaja. Suomen Pankin mukaan pankit ottivat vastuulleen vain neljä prosenttia petollisten tilisiirtojen tappioista. 92 prosenttia jäi asiakkaan itsensä maksettavaksi (2023). Tämä johtuu nykyisestä tavasta tulkita lainsäädäntöä useimmiten kuluttajan vahingoksi.

Kuluttajaliiton valtuusto vaatii muutoksia uuteen maksupalveluasetukseen. Kuluttajan ei pidä vastata hyväksymistään maksuista tapauksissa, joissa rikollinen on tekeytynyt pankin työntekijäksi, kuten komissio on ehdottanut. Kuluttajaliitto kannattaa lisäksi Belgian tekemää laajempaa ehdotusta, jossa vastuu ulotettaisiin kaikkiin tilanteisiin, joissa maksunsaaja tekeytyy toiseksi henkilöksi – ei ainoastaan silloin, kun rikollinen esiintyy nimenomaan pankin työntekijänä.

Pankit tulisi velvoittaa ilmoittamaan maksajalle, mikäli maksunsaajan nimi ja yksilöllinen tunniste (esimerkiksi IBAN-numero) eivät täsmää. Jos pankki laiminlyö ilmoittamisen maksajalle, vastaa se asiakkaan menettämistä rahoista.

Törkeän huolimattomuuden määritelmää lainsäädännössä tulisi tarkentaa.

Pankkien olisi nykyistä paremmin pystyttävä estämään yksittäisen kuluttajan normaalista pankkiasioinnista hyvin poikkeavat lähtevät maksut ja käyttämään näihin tarpeellisen tehokasta lisävarmennusta.

Kuluttajaliitto pitää tärkeänä myös pankin vastuuta opastaa, neuvoa ja varoittaa asiakkaitaan aina, kun ne saavat tietoa esimerkiksi uudenlaisista petosten muodoista.

Kuluttajaliitto on jättänyt asiasta lausunnon oikeusministeriölle 25. marraskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)