Vanhimmissa ikäluokissa internetin käyttö yleistyy jatkuvasti. Nyt jo 64 prosenttia 75–89-vuotiaista käyttää internetiä. Samalla lähes joka kolmannelle internet on kuitenkin vielä vieras.

Tiedot käyvät ilmi keskiviikkona julkaistusta Tilastokeskuksen väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö 2024 -tilastosta.

Iäkkäimmillä internetin käytössä on havaittavissa selkeä sukupuolten välinen ero. 70 prosenttia 75–89-vuotiaista miehistä ja 60 prosenttia naisista oli käyttänyt internetiä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Nuoremmissa ikäryhmissä vastaavaa sukupuolten välistä eroa ei ole.

– Vanhimmalla ikäluokalla internetin käytön yleistyminen on ollut nopeaa. Vielä vuonna 2019 vain 41 prosenttia 75–89-vuotiaista käytti internetiä ja vuonna 2020 jo yli puolet. Vuonna 2022 ainoastaan joka viides ikäluokkaan kuuluva käytti internetiä useita kertoja päivässä, mutta vuonna 2024 heitä olo jo lähes puolet, Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi kertoo tiedotteessa.

– Miesten ja naisten välinen ero internetin käytössä ei sen sijaan toistaiseksi näytä kaventuneen tässä ikäryhmässä. Yli puolet vanhimmasta ikäryhmästä käyttää internetiä pankkiasioihin, ja lähes puolet on lukenut uutissivustoja viimeisen kolmen kuukauden aikana. Useampi kuin joka kolmas on hakenut tarvitsemiaan tietoja esimerkiksi verotuksesta, eläkkeestä tai terveydenhoidosta, Hanifi luettelee.

Sähköisten terveyspalveluiden käytössä vanhimmat ikäluokat eroavat selvästi nuoremmista. Osittain tämä selittyy sillä, että ikäihmiset myös tarvitsevat palveluita enemmän. Myös verkon terveyspalveluiden käytössä on eroa sukupuolten välillä, mutta tällä kertaa naisten hyväksi.

– 55–74-vuotiaiden ikäryhmässä naisista neljä viidestä on etsinyt terveyteen liittyviä tietoja internetistä, kun saman ikäluokan miehistä näin on toiminut vain 60 prosenttia, Tilastokeskuksen yliaktuaari Perttu Melkas kertoo.

Ajan varaaminen lääkärille yleistyy eläkeikäisten keskuudessa nopeasti: vuonna 2020 verkon kautta ajanvarauksia teki joka kolmas 64–89-vuotiaista ja vuonna 2024 jo 42 prosenttia.

– Reseptin uusimisessa tai muiden vastaavien terveydenhuollon verkkopalveluiden käytössä kehitys on ollut samanlaista. 64–89-vuotiaissa näiden palveluiden käyttö nousi vuosina 2020–24 35 prosentista 44 prosenttiin.

Sen sijaan ikäihmisistä alle viidennes käytti internetiä verkko-ostoksiin, tilausvideopalveluihin tai musiikin lataukseen ja kuunteluun, kun koko väestössä osuus on 60–70 prosenttia.

Nuoremmat ikäluokat ovat ottaneet omakseen sekä verkko-opiskelun että tekoälyn

Verkko-opiskelun suosio lisääntyi koronapandemian aikana, ja suosio on säilynyt myös pandemian jälkeen. Suurin osa verkossa opiskelevista on luonnollisesti opiskelijoita, mutta verkkokoulutukset ovat arkea myös suurelle osalle koko työikäistä väestöä.

Yli 60 prosenttia 16–24-vuotiaista oli viimeisen kolmen kuukauden aikana opiskellut verkossa suorittaakseen jonkin kurssin. 25–34-vuotiaissa lukema oli 40 prosenttia ja 35–54-vuotiaissa hieman yli 30 prosenttia. Naiset suorittavat verkkokursseja enemmän kuin miehet.

– Vielä vuonna 2019 alle puolet 16–24-vuotiaista oli suorittanut verkossa jonkin kurssin. Vuonna 2020 osuus oli jo 68 prosenttia, minkä jälkeen on ollut vain pientä vuosittaista vaihtelua, Hanifi kertoo.

Vastaavilla ikäluokilla myös tekoäly on tullut osaksi arkea. Tekoälyä käyttäneiden osuus 16–24-vuotiaista oli lähes puolet ja 25–34-vuotiaista 38 prosenttia. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä tekoälyn käyttö oli sitä harvinaisempaa, mitä vanhemmista ihmisistä oli kyse.

– Nuorimmat käyttävät tekoälyä ensisijaisesti opiskelun apuna ja työikäiset osana työntekoa. Tekoälyn käytössä on selvää vaihtelua sukupuolten välillä. Miehet hyödyntävät tekoälyä enemmän kuin naiset, Tilastokeskuksen erikoistutkija Rauli Kohvakka kertoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)