Kansainvälisessä yhteistyössä tehdyn tutkimuksen tulosten mukaan sairaanhoitajien eettistä osaamista voidaan tukea niin yksilön ja ihmissuhteiden kuin organisaation ja yhteiskunnan tasoilla hyödyntämällä erilaisia menetelmiä ja välineitä. Tutkimus korostaa, että eettisesti korkealaatuinen hoitotyö edellyttää eettisen osaamiseen jatkuvaa tukemista hoitotyön opintojen alusta lähtien koko työuran ajan muun muassa etiikan koulutusohjelmien, hoitotyön johtamisen investointien ja strategioiden sekä terveyspoliittisen päätöksenteon myötä.

Sairaanhoitajilla tulee olla eettistä osaamista päivittäisessä toiminnassaan eettisesti laadukkaan hoitotyön toteuttamiseksi. Jatkuvat yhteiskunnalliset muutokset, niukat terveydenhuollon resurssit, teknologian kehittyminen ja lisääntyvät taloudelliset rajoitteet ja priorisointi edellyttävät hoitotyöhön liittyvää päätöksentekoa, mikä puolestaan edellyttää sairaanhoitajilta eettisen osaamisen jatkuvaa kehittämistä.

– Hoitotyön tutkimuksesta puuttuu kuitenkin tietoa siitä, miten eettistä osaamista voidaan tukea tai tukeminen on kuvattu puutteelliseksi, mikä johtaa eettisen kuormittumisen lisääntymiseen ja saattaa myös vaikeuttaa työvoimapulaa terveydenhuollossa, kuvaa tutkimuksen päätutkijana Suomen osalta toiminut professori Riitta Suhonen Turun yliopiston hoitotieteen laitokselta tiedotteessa.

Tutkijoiden mukaan eettistä osaamista onkin siis tuettava sairaanhoitajien moraalisen kasvun mahdollistamiseksi ja eettisesti laadukkaan ja kestävän hoidon tarjoamiseksi. Eettistä osaamista voidaan tukea monipuolisesti niin koulutusympäristössä kuin kliinisessä hoitotyön ympäristössä.

– Tämän kansainvälisen tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, miten sairaanhoitajien eettistä osaamista voidaan tukea sairaanhoitajien, hoitotyön johtajien, tutkijoiden, opettajien ja sairaanhoitajaopiskelijoiden näkökulmasta, kertoo Suhonen.

Tutkimus toteutettiin yhteistyönä osana kuuden maan (Belgia, Irlanti, Italia, Kreikka, Kypros ja Suomi) PROmoting a MOrally COmpetent Nurse (PROMOCON) -hanketta, jonka tarkoituksena on edistää sairaanhoitajien eettistä osaamista kehittämällä verkkopohjainen etiikan MOOC-verkkokurssi (Massive Open Online Course).

Kuvailevassa tutkimuksessa aineistoa kerättiin fokusryhmäkeskusteluin, joita järjestettiin yksi kussakin kuudessa maassa. Tutkittavista 36 oli sairaanhoitajataustaisia ja kaksi sairaanhoidon opiskelijoita.

Tutkimuksessa tunnistettiin sairaanhoitajien eettisen osaamisen tukemista eri tasoilla niin yksilön ja ihmissuhteiden kuin organisaation ja yhteiskunnan tasolla. Lisäksi tunnistettiin useita menetelmiä ja välineitä moraalisen osaamisen tukemiseksi.

Yksilön ja ihmissuhteiden tasolla korostui sekä itsensä työstäminen että ammattietiikan ja muiden arvostaminen.

– Sairaanhoitajat voivat työstää itseään olemalla esimerkkinä ja roolimallina muille ja toimimalla ennakoivasti eettisessä päätöksenteossa, kertoo erikoistutkija Johanna Wiisak.

Ammattietiikan arvostuksessa keskeistä on ymmärrys ammattietiikasta ja eettisten elementtien tunnistaminen päivittäisessä hoitotyössä. Muiden arvostaminen puolestaan muodostuu tutkimuksen mukaan työskentelemällä tehokkaasti muiden kanssa ja ottamalla huomioon muiden mielipiteet ja näkökulmat sekä luomalla synergiaa kollegoiden kesken. Lisäksi tärkeäksi nousi tilanteiden luominen eettisiä pohdintakeskusteluja varten ja kriittisyyden harjoittaminen.

– Näin ollen eettisen osaamisen tukeminen edellyttää aktiivista roolia yksilöltä, mutta myös vuorovaikutusta, ihmisten kohtaamista ja ammatillista sosiaalistumista, Wiisak pohtii.

Organisaatiotasolla tukeminen kohdistui ammattikunnan eettisen ja moraalisen kentän syventämiseen tähtäävien elementtien perustamiseen ja laadullisen lähestymistavan terävöittämiseen hoitotyössä esimerkiksi laadullisten indikaattoreiden hyödyntämisen kautta.

Organisaatiotasolla sairaanhoitajien eettisen osaamista voidaan professori Minna Stoltin mukaan tukea syventämällä ammatin eettistä ja moraalista kenttää luomalla eettisesti kannustavaa kulttuuria ja perustamalla vankkoja moniammatillisia tiimejä.

– Nämä voitaisiin saavuttaa eettisillä tukirakenteilla, eettistä ilmapiiriä vahvistamalla, eettisillä asiantuntijoilla ja tuomitsematta jättävällä tuella eettisesti ongelmallisissa tilanteissa, Stolt tähdentää.

Yhteiskunnan tasolla sairaanhoitajan ammatin arvon tunnustaminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen koettiin tutkimuksessa keskeisenä.

– Yhteiskunnallisella vaikuttamisella voidaan tukea eettistä osaamista esimerkiksi määrittämällä kansalaisille väyliä, joiden kautta he voivat raportoida eettisistä kysymyksistä, lisäämällä yleistä tietoisuutta hoitotyön etiikasta ja potilaiden oikeuksista tai lisäämällä ammatin houkuttelevuutta, Wiisak kertoo.

Eettistä osaamista voidaankin tutkijoiden mukaa tukea eri menetelmillä ja välineillä, joilla voidaan vaikuttaa koulutuksen, tunteiden ja hoitotyön käytännön alueilla.

– Koulutuksen alueella tunnistettiin mahdollisuuksiksi ammattienvälinen jatkuva koulutus tai erilaiset harjoittelujaksot, joissa hyödynnetään simulaatio-opetuksen kaltaisia innovatiivisia opetusmenetelmiä. Tunteiden alueella tärkeitä menetelmiä ovat viestintä- ja tunteidenkäsittelyvälineet sekä tilanteiden luominen kokemusten jakamista ja pohdintaa varten. Käytännön hoitotyön tasolla eettinen työkalupakki voisi sisältää erilaisia yksilöllisiä tai organisatorisia välineitä eettisen osaamisen edistämiseksi, kuten eettisiä protokollia, tarkistuslistoja, ohjeita ja työnohjausta, kertoo Stolt.

Eettisesti korkealaatuisen hoidon varmistamiseksi tarvitaan sekä kansallisen että kansainvälisen tason etiikan indikaattoreita. Lisäksi tarvitaan terveydenhuoltojärjestelmien eettistä johtamista koskevia strategioita, jotka tukevat sairaanhoitajien eettistä osaamista.

– Hoitotyön koulutukseen tarvitaan johdonmukaista strategiaa etiikan koulutukseen perus- ja jatko-opetuksessa, mutta myös jatkuvana koulutuksena ja ammatillisena kehityksenä, jotta voidaan tukea sairaanhoitajien eettistä osaamista. Tutkimuksen näkökulmasta puolestaan tarvitaan monimuotoisia interventioita tukemaan sairaanhoitajien eettistä osaamista, koska tukeminen on monitasoista ja monialaista niin yksilön, organisaation kuin yhteiskunnan tasoilla, pohtii Suhonen.

Artikkeli How nurses’ moral competence can be supported – Findings from international focus groups with professionals on julkaistu ja avoimesti saatavilla International Nursing Review -lehdessä 27. marraskuuta.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)