Itämerellä katkeilee kaasuputkia ja tietoliikennekaapeleita. Joku katkaisee niitä tahallaan tai tahattomasti, itsestään ne eivät yleensä katkeile. Ollaan kansainvälisillä vesillä, joilla valvonta, syiden selvittäminen ja korjaustyö on erityisen vaativaa.

Syyttävä sormi osoittaa itään. Teot ovat kuin suoraan Venäjän hybridivaikuttamisen käsikirjasta, vaikka tekijöiksi epäillään kiinalaisia kauppalaivoja, joiden nykykäytäntöön nähtävästi nykyisin kuuluu vakiona ankkurin laahaaminen meren pohjassa satoja kilometrejä.

Hybridivaikuttaminen iskee erityisesti eurooppalaisten instituutioiden ja maiden välisiin saumakohtiin. Kenelle kuuluu valvonta? Tarkoituksena on haitan lisäksi aiheuttaa hämmennystä ja eripuraa. Liian paljon aikaa kuluu sen pohtimiseen kenen kuuluu toimia ja mitä voidaan tehdä. Teot ovat tyypillisesti sellaisia, ettei Naton viides artikla niistä laukea.

Itämeren maiden on vahvistettava yhteistyötään ja sovittava etukäteen, miten vastaavissa tilanteissa toimitaan. Puolan pääministeri Donald Tusk on ehdottanut juuri tätä. EU:n on ryhdistäydyttävä. Tietojen vaihtoa on nopeutettava ja luotava yhteinen, reaaliaikainen tilannekuva. Sellaista ei nyt ole.

On hankalaa todistaa, että kiinalaiset kauppalaivat ovat tahallisesti katkaisseet kaapeleita ja putkia mutta Kiinalle on lähettävä selvä viesti – olette vastuussa. Europarlamentaarikko Pekka Toveri (kok.) on ehdottanut, että syypäälaivojen varustamot sanktioidaan niin, etteivät ne voi asioida lainkaan EU-satamissa ja laivoja huoltavat yritykset sanktioidaan globaalisti.

Suomi ja EU-maat puhuvat sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen puolesta, joten niiden on vaikea rikkoa sopimuksia. Venäjä ja Kiina, jotka itse polkevat sopimuksia systemaattisesti, luottavat juuri tähän. Ne lopettavat vasta, kun sabotaasitoiminta alkaa maksaa enemmän kuin se hyödyttää.

EU on talousmahti. Venäjä ja Kiina on pantava maksamaan teoistaan. Rahaa totellaan myös idässä.

Lasse Virtanen