Turkulaispaahtimon kahvia juodaan Yhdysvalloissa ja Etelä-Koreassa asti
– Äitini joi Saludoa. Pisti sekaan Hermesetasta ja maitoa. Lämmitti kahvia mikrossa. Mielestäni se oli pahaa kuin mikä ja aloin juoda kahvia ja kiinnostua siitä vasta parikymppisenä, kertoo Samuli Pääkkönen.
Kotoa ei Pääkkönen siis saanut sysäystä Kakolan Frukt Coffee Roasters paahtimon ja Puutarhakadun Frukt kahvilan perustamiseksi. Siihen vaadittiin pidempi tie.
– En pitänyt kahvin mausta, mutta sitä tuli juotua, koska se liittyy niin työelämässä kuin muutenkin sosiaalisiin tilanteisiin. Aloin kiinnostua kahvin taustasta. Tutustuin sen tuotantoketjuihin, tuotannon sosioekonomisiin haasteisiin ja siihen epäoikeudenmukaisuuteen, että kahvintuottajat saavat sadostaan vain vähän tuloja.
Pääkkönen hankki kahvioppinsa työskentelemällä Turun Kahvipaahtimolla vuodet 2014–17 ja toteutti sitten unelmansa hakeutumalla Kööpenhaminaan, Coffee Collectiveen vuosiksi 2017–18.
Suomessa alkoi syntyä pienpaahtimoita, nykyisin niitä on noin 50. Kotimaahan palaamisen jälkeen Pääkkönen perusti Frukt Coffee Roasters paahtimon yhdessä toisen osakkaan kanssa vuonna 2018. Vuodesta 2020 hän on toiminut yksin.
– Pienpaahtimot paahtavat kahvin käsityönä, joten paahtimon sydämen voisi ajatella olevan paahtokone. Tärkeintä on kuitenkin laadukas raaka-aine. Se edellä mennään. Aluksi tilasin raakakahvin norjalaiselta kahvinvälitysfirmalta, nyt asioin kolumbialaisen firman kanssa. Tilaan kahvia myös Hondurasista ja Brasiliasta. Etiopia on kiinnostava kahvintuottajamaa ja koetan löytää sieltä pieniä kahvintuottajia. Tarkoitus on aina ostaa niin, että tuntee tuottajat, Pääkkönen kertoo.
Pääkkösen mukaan ”on oma seikkailunsa” löytää maailmalta hyvät kahvintuottajat. Motivaatio on kuitenkin vahva niin raakakahvin hankinnan kuin paahdon onnistumisen näkökulmasta. Huonoista pavuista ei paahtamalla saa hyvää kahvia.
– Hyvät pavut taas voi paahtamalla pilata. Paahtokone paahtaa maksimissaan seitsemän kiloa kahvia kerralla. Koneen lämpötilan ja ajan säätäminen, mittaristojen grafiikkadatan seuraaminen on hienovaraista työtä.
– Sitten seuraa maistaminen, aina yhtä jännittävä tapahtuma. Minulta meni useampi vuosi tajuta, että aina voi tehdä vielä vaan parempaa, ja että itse matka kohti hyvää kahvia on jo se päämäärä, Pääkkönen filosofoi.
Pääkkönen on onnistunut raakakahvihankinnoissaan ja paahdossa, koska Fruktin kahvia juodaan jo Etelä-Koreassakin, Kihara-nimisessä kahvilassa. Sitä myydään myös Australiassa ja Yhdysvalloissa.
Samuli Pääkkösen mukaan kahvin myyminen ulkomaille on helpompaa kuin kotimaahan, koska kahvikulttuuri on muualla edistyksellisempää. Pienpaahtimoissa kahvi valmistetaan käsityönä, joten niiltä ostaminen tukee pienyrittäjyyttä ja suosii lähituotantoa, mutta asialla on laajempikin ulottuvaisuus. Kun kahvin hinnan ei odoteta olevan alhainen, niin alkutuottaja saa hänelle kuuluvan osansa. Hyvän kahvin hintaa pitäisi voida verrata vaikka laatuviskiin. Kahvi on elinkeino, jossa tarvitaan taistelua alan epäoikeudenmukaisen tulonjaon muuttamiseksi.
Paahtimon tuotantoa on heinäkuusta saakka ollut tarjolla tyylikkäässä Frukt Coffee kahvilassa Puutarhakadulla. Helsinki Coffee Weekin kahviasiantuntijat nostivat kahvilan seitsemänneksi Suomen 30 parhaan kahvilan listalla.
– Olen hämmästynyt, mutta iloinen huomiosta, koska kahvila on toiminut vasta muutaman kuukauden. Kahvi kuitenkin on hyvää ja sitä voi ostaa kotiinkin. Suunnittelemme kahvimaisteluita, kahvilaa voi vuokrata juhlia varten ja pieni erillishuone on sopiva paikka kokouksille. Infoa on Facebookissa ja Instagramissa, kertoo Pääkkönen.
Merja Marjamäki




















