Rakentamisen, remontoimisen ja elämisen kustannukset ovat nousseet. Tämä tarkoittaa kulujen lisääntymistä paitsi yksittäisille kotitalouksille, myös taloyhtiöille. Esimerkiksi pakollisiin saneeraushankkeisiin on varauduttava entistä suuremmalla budjetilla. Menoerät voivat tulla joskus myös yllätyksenä.

Isännöintiliiton teettämän tuoreen järjestelmäselvityksen mukaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämä huoneistotietojärjestelmä on nostanut alan IT-kustannuksia siitä huolimatta, että huoneistotietojärjestelmän käyttö on lähtökohtaisesti isännöinnille ja taloyhtiöille veloituksetonta.

– Huoneistotietojärjestelmän on sanottu olevan kustannusneutraali, mutta sitä se ei selvityksen valossa ole. Syy piilee siinä, että järjestelmätoimijat saattavat periä maksuja erilaisten toiminnallisuuksien käyttöönotosta ja tiedon siirtämisestä isännöinnin järjestelmän ja huoneistotietojärjestelmän välillä, selventää Isännöintiliiton kehityspäällikkö Ira Tenhunen.

Tenhusen mielestä lakisääteisen tiedonantovelvoitteen myötä nousevat järjestelmäkustannukset eivät saisi kasaantua vain isännöinnin ja taloyhtiöiden maksettaviksi. Kiinteistönomistajien edunvalvoja Kiinteistöliitto muistuttaa taloyhtiöitä siitä, että isännöintisopimuksen mahdollisia hintojenkorotuksia ei tulisi hyväksyä mukisematta.

Isännöitsijä ja Varsinais-Suomen Isännöintitalon markkinointipäällikkö Outi Ääri kertoo huoneistotietojärjestelmään siirtymisen olleen suuri ponnistus. Tilanteeseen oli kuitenkin varauduttu hyvissä ajoin ja taloyhtiöitä informoitu etukäteen kustannusvaikutuksista.

– Siirtotöiden valmistuttua kulut laskutettiin kertaluonteisesti taloyhtiöiltä sovitun mukaisesti. Isännöintipalkkioita ei ole jouduttu korottamaan tästä syystä, emmekä peri jatkuvaa palkkiota huoneistotietojärjestelmään perustuen, Ääri kertoo.

Myös tänä syksynä tehty yleisen arvonlisäveroprosentin nosto vaikuttaa taloyhtiöiden kustannuksiin. Mekaanisesti laskien vaikutus on noin prosentin verran hoitokuluja nostava. Kiinteistöliiton suosituksen mukaan taloyhtiön maksuvalmiuden ja reagointikyvyn varmistamiseksi yhtiöllä tulisi olla aina jemmassa vähintään noin 3–4 kuukauden vastikkeita vastaavat varat.

– Nykyisessä tilanteessa on erittäin tärkeää, että yhtiöllä on mahdollisuus reagoida nopeasti mahdollisiin lisärahoitustarpeisiin. Taloyhtiöissä on hyvä keskustella ja sopia mahdollisuudesta antaa hallitukselle valtuudet tarvittaessa kerätä esimerkiksi kaksi ylimääräistä vastiketta ilman uuden yhtiökokouksen järjestämistä, neuvoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.

Maria Helstola