Raisio on edelläkävijä aikuisten perustason mielenterveyspalveluiden kehittämisessä Varsinais-Suomen hyvinvointialueella (Varha). Hyvinvointialueen muissa kunnissa tehdään parhaillaan vastaavanlaisia uudistuksia.

Sairaanhoitaja Laura Tuokko Raision mielenterveys- ja päihdeyksiköstä näkee vastaanotollaan, että nopea hoitoon pääsy on tärkeää. Mielenterveyden ongelmat syvenevät ja oirekuva on tavallisesti sitä vaikeampi, mitä pidempi aika haasteiden alkamisen ja avun saamisen välillä kuluu.

– Suomalaiset ovat sinnittelijöitä. He hakeutuvat hoitoon usein vasta silloin, kun jonottamiseen ei enää olisi aikaa. Voimat ovat tyypillisesti jo hyvin vähissä tai jopa aivan lopussa. Osalla on itsetuhoisuutta, Tuokko kuvailee tiedotteessa.

Osastonhoitaja Niina Viitala kertoo, että vielä puolitoista vuotta sitten jonotus ADHD-tutkimuksiin kesti Raisiossa kymmenen ja muihin tutkimuksiin kahdeksan kuukautta. Nyt odotusaika terveysaseman hoidon tarpeen arvioinnista ensijäsennykseen eli mielenterveyshoidon alkuhaastattelun vaihtelee parista päivästä kahteen viikkoon.

Muutosta selittää keskeisesti kansallisen, yliopistosairaaloiden kehittämän Terapiat etulinjaan -toimintamallin nopea käyttöönotto Raision mielenterveys- ja päihdepalveluissa. Mallissa potilas ohjataan täyttämään verkossa Terapianavigaattori. Navigaattorin koosteesta mielenterveyden ammattilainen saa hoitoon ohjauksen kannalta olennaiset tiedot apua hakevan tilanteesta jo ennakkoon. Aiemmin tietoja koottiin usealla vastaanottokäynnillä.

Taustoituksen avulla ammattilainen tunnistaa, milloin potilaalle tyypillisesti riittää kevyt, lyhytkestoinen hoito ja milloin hän tarvitsee heti vaativampaa ja pitkäkestoisempaa tukea.

– Uusien kevyiden lyhytterapioiden ansiosta myös monen hoitojaksot ovat lyhentyneet, jolloin jonoa on saatu purettua nopeasti. Ja kun potilaat pääsevät hoitoon helpommin, ei tilanne ehdi jonotusaikana vaikeutua pitkällistä hoitoa vaativaksi, sanoo Viitala.

Tuokko muistuttaa, ettei ovi palveluihin sulkeudu, kun lyhytterapian käyntikertojen määrä on täynnä. Silloin arvioidaan hoidon vaikuttavuutta ja työskentelyä jatketaan tarvittaessa.

Yksikössä on tehty samaan aikaan muutoksia myös työnjakoon. Viitala kokee, että mielenterveyden hoidossa on tapahtunut murros suhteessa potilaaseen. Potilaita kannustetaan työskentelemään myös itsenäisesti käyntikertojen ulkopuolella.

– Fysioterapiassakin annetaan kotitehtäviä. Harjoitellaan arjessa syviä vatsalihaksia ja saadaan siten selkäkipua hallintaan. Samoin meillä potilas nähdään nyt vahvemmin oman elämänsä toimijana. Hän hyötyy saadessaan arkeensa työkaluja, joilla selviytyy esimerkiksi ahdistuksen kanssa, Viitala perustelee.

Tuokon mukaan potilaat ovat suhtautuneet uudistukseen myönteisesti.

– Useimmilla potilaillani on taustallaan pitkiä hoitojaksoja. He ovat kokeneet lyhytterapioiden antavan uusia työkaluja arjessa jaksamiseen. Kun ammattilainen tukee potilaan asiantuntemusta ja vahvistaa tämän pystyvyyden tunnetta, on potilaalla todella merkittävä rooli omassa toipumisessaan. Hyöty näkyy jokaisessa potilasryhmässä, Tuokko kertoo.

Päihde- ja mielenterveyspalveluiden johtaja Tommi Väyrysen mukaan palveluita yhdenmukaistetaan parhaillaan koko Varsinais-Suomen hyvinvointialueella, jotta hoidon painopiste siirtyisi yhä enemmän perustasolle ja myös erikoistason palveluita tarvitsevat pääsisivät varhaisemmin hoitoon.

– Suunta on kaikkialla sama kuin Raisiossa, kohti näyttöön perustuvia, määrämittaisia hoitomenetelmiä, joihin kuuluu potilaiden vahva sitoutuminen työskentelyyn, Väyrynen toteaa.

– Terapianavigaattori on pidetty työkalu ja laajasti käytössä koko Varhassa. Sen käyttö lisääntyy nyt vauhdilla Varhan alueella. Lyhytterapioita on tarjolla hieman vaihtelevasti Varhan eri mielenterveys- ja päihdeyksiköissä riippuen siitä, missä vaiheessa menetelmien käyttöönotossa on päästy käyntiin. Varha tulee kouluttamaan kaikkia akuuttia mielenterveystyötä tekevät sairaanhoitajansa ja psykologinsa lyhytterapiainterventioiden osaajiksi ja vähitellen lyhytterapia tulee kattavasti saataville koko Varhan alueella.

Terapianavigaattori on digitaalinen työväline, jonka avulla arvioidaan apua hakevan psyykkisen oireilun vaikeusastetta, toimintakykyä ja hoidon tarvetta.

Varhassa käytössä olevia lievien ja keskivaikeiden mielenterveysongelmien hoitomenetelmiä ovat ohjattu omahoito, kognitiivinen lyhytterapia ja IPC eli interpersonaalinen ohjanta.

Palveluita uudistetaan Varsinais-Suomen hyvinvointialueella osana päihde- ja mielenterveyspalveluiden sekä Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeen yhteistyötä Euroopan unionin NextGenerationEU-rahoituksella. Vastaavanlaisia uudistuksia toteutetaan myös lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)