Euroopan antibioottiresistenssiviikkoa vietetään 18.–24. marraskuuta. Antibioottiresistenssi eli bakteerien muuttuminen vastustuskykyisiksi antibiooteille on yksi merkittävimmistä maailmanlaajuisista terveysuhista. Antibioottiresistenssiä voidaan ehkäistä antibioottien vastuullisella käytöllä. Myös rokottautuminen on tehokas keino antibioottiresistenssin torjumiseksi.

Antibiootit ovat bakteeri-infektioiden hoitoon tarkoitettuja lääkevalmisteita, jotka tappavat bakteereita tai estävät niiden lisääntymistä. Bakteerit voivat kuitenkin muuttua vastustuskykyisiksi antibiooteille. Tällaisiin antibioottiresistentteihin bakteereihin antibiootit eivät enää tehoakaan eivätkä siis myöskään paranna infektiota. Muun muassa antibioottien vääränlainen käyttö aiheuttaa antibioottiresistenssiä. Antibiootteja on saatettu erheellisesti käyttää virusperäisiin tauteihin, kuuria ei ole syöty loppuun tai käytetty annos on ollut liian pieni.

Antibioottiresistenttien infektioiden vaikutus ihmisten terveydelle on Euroopassa yhtä suuri kuin influenssan, tuberkuloosin ja HIV/AIDSin yhteensä. EU:n ja Pohjoismaiden alueella 35 000 ihmistä kuolee vuosittain antibiooteille vastustuskykyisiin infektioihin.

Antibiooteilla hoidettavia sairauksia ovat muun muassa pneumokokkien aiheuttamat taudit kuten keuhkokuume, poskiontelotulehdus välikorvatulehdus ja aivokalvontulehdus. Suomessa on tänä vuonna ollut erityisen voimakas hinkuyskäepidemia. THL:n tartuntatautirekisterissä on tälle vuodelle kirjattu jo yli 2 200 hinkuyskäbakteerin eli Bordatella pertussiksen aiheuttamaa sairautta (2013–23 tapauksia vuosittain 33–557). Invasiivisia vakavia pneumokokkitartuntojakin on yli 500. Hinkuyskä voi olla jopa hengenvaarallinen tauti vauvoille, jotka eivät saaneet rokotetta sitä vastaan tai joiden äitejä ei ole rokotettu raskauden aikana. Suomessa on lisäksi kesällä löydetty ensimmäinen antibiooteille vastustuskykyinen hinkuyskäkanta pääkaupunkiseudulta.

– Rokottautumalla ennalta bakteeritauteja, kuten hinkuyskää tai pneumokokki-infektioita vastaan vähennetään infektioita ja samalla antibioottien käyttöä, sanoo vastaava lääkäri Jukka Vakkila Rokotepalvelusta tiedotteessa.

– Rokotuksilla ehkäistään myös antibioottiresistenttien bakteerien leviämistä. Antibioottiresistenssin torjuminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä se vaikeuttaa ja pitkittää bakteeri-infektioiden hoitoa ja lisää kuolleisuutta, Vakkila jatkaa.

Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan rokotteilla voitaisiin maailmanlaajuisesti vähentää antibioottien käyttöä jopa 2,5 miljardilla annoksella vuosittain. Rokotteilla voitaisiin myös vähentää merkittävästi antibioottiresistenttien infektioiden hoitamisesta syntyviä taloudellisia kustannuksia.

Hinkuyskän sisältävää tehosterokotetta suositellaan otettavaksi viiden vuoden välein niille aikuisille, joiden lähipiiriin kuuluu pieniä vastasyntyneitä vauvoja tai iäkkäämpiä huonokuntoisia ihmisiä. Erityistä hyötyä hinkuyskärokotteesta voi olla astma- tai keuhkoahtaumatautipotilaille sekä iäkkäämmille ihmisille.

Vakavien pneumokokkitautien riski on suurimmillaan 0–5-vuotiailla ja yli 65-vuotiailla. Pneumokokkirokote kuuluu nykyisin kansalliseen rokotusohjelmaan lapsilla, joten lapset saavat rokotteen neuvolassa. Aikuisilla rokote ei kuulu julkisen terveydenhuollon piiriin. Pneumokokkirokotteen ottamista voidaan suositella otettavaksi jo yli 50-vuotiaille aikuisille, sillä jo tässä ikäryhmässä riski vakavalle sairastumiselle alkaa selvästi kohoamaan.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)