Vasemmistoliiton europarlamentaarikko Li Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa julkaistussa esseessään tuhat päivää kestäneen Ukrainan sodan laajamittaisista vaikutuksista niin kansainväliseen järjestelmään kuin ukrainalaisten siviilien ja kansalaisyhteiskunnan arkeen.

Andersson korostaa, miten Venäjän laittoman hyökkäyssodan alkaminen on merkinnyt historiallista vedenjakajaa kansainvälisissä suhteissa ja autoritaarisen voimapolitiikan voimistumista. Se merkitsee itsevaltiaiden maailmaa, jossa pienillä valtioilla ja ihmisillä ei ole merkitystä – se vaikuttaa myös Ukrainan tiehen kohti rauhaa.

– Trump on uhannut lopettavansa Ukrainan sodan vuorokaudessa. Hänelle olennaisia toimijoita ovat vain hän ja Putin, jotka puhuvat keskenään Ukrainan ja ukrainalaisten päiden yläpuolella. Vain ukrainalaiset itse voivat ottaa kantaa siihen, minkälaisiin uhrauksiin he ovat lopulta valmiita vapautensa ja itsenäisyyteensä puolesta, Andersson sanoo esseessä.

Rintamatilanteen analyysin lisäksi on ymmärrettävä myös sodan psykologiset vaikutukset, joiden kanssa ukrainalaisten on yritettävä tulla toimeen, kun he elävät arkeaan sekä tekevät vapaaehtoistyötä sodan ja konfliktin keskellä esimerkiksi Kiovassa.

– Jatkuvat droonihyökkäykset ja ilmahälytykset ovat psykologisen sodankäynnin muoto. Ihminen ei pysty olemaan peloissaan ja hälytystilassa koko ajan. Monet ovat henkisesti todella väsyneitä, mutta silti vapaaehtoiset tekevät sodan keskellä esimerkiksi saattohoitoa ja evakuointeja rintamalinjojen läheltä. Ihmisten vahvuus ja selviytymistahto ovat tehneet minuun valtavan vaikutuksen, Andersson sanoo.

Sodan edelleen jatkuessa Andersson korostaa myös, miten Ukrainan tiellä rauhaan vaaditaan diplomaattista prosessia, mutta se ei saa alkaa pakotettuna lännen tuen hiipumisen seurauksena. Ukrainalaiset tarvitsevat pysyvän ja kestävän rauhan, mutta omilla ehdoillaan.

– Ukraina tulee säilymään eurooppalaisen projektin keskiössä vielä vuosia ja vuosikymmeniä. EU-jäsenyyden tulee olla osa maan tulevaisuutta turvatakuiden ohella – Ukraina on idän ja lännen välissä, mutta se ei voi jäädä välitilaan. Se edellyttää muutoksia niin Ukrainassa kuin Euroopassa, mutta siihen meidän on sitouduttava, Andersson sanoo.

Esseessä korostetaan myös miten ukrainalaisen yhteiskunnan ongelmat eivät ole hävinneet mihinkään sodan aikana, vaan usein jopa voimistuneet. Asunnottomuustilanne on maassa hälyttävä. Lisäksi kansalaisjärjestö Sotsialnyi Rukh on yksi toimija, joka puolustaa ja haluaa vahvistaa työntekijöiden asemaa Ukrainassa.

– Ukrainassa ollaan kiinnostuneita Suomen asuntopolitiikan onnistumisista – yhteistyön tiivistäminen tukisi maan jälleenrakentamista. On myös selvää, että työmarkkinat eivät toimi nyt normaalisti, mutta monet ukrainalaiset pelkäävät, että sodan aikana tehdyt lakko-oikeuden rajaukset ja työehtosopimustoiminnan lopettaminen jäävät pysyviksi. Suomen ja suomalaisten toimijoiden on tärkeää tehdä yhteistyötä ukrainalaisten kanssa, jotka yrittävät ratkoa maansa ongelmia, Andersson sanoo.

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)