Suomalaisten enemmistön mielestä julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa edelleen, mutta luottamus Petteri Orpon (kok.) hallitukseen on heikolla tasolla, selviää EVA:n syksyn arvo- ja asennetutkimuksesta.

Vain 29 prosenttia suomalaisista luottaa Orpon hallitukseen, ja enemmistö (54 %) arvioi luottamuksensa hallitukseen vähäiseksi. Hallituksen päättämistä säästötoimenpiteistä huolimatta kansalaiset eivät osoita suurempia väsymisen merkkejä talouden sopeuttamista kohtaan. Selvä enemmistö (62 %) on sitä mieltä, että julkisen talouden tasapainotustoimia pitää jatkaa tämän eduskuntavaalikauden aikana. Uudet menoleikkaukset (50 %) nauttivat tasapainottamisen keinona veronkorotuksia (38 %) suurempaa suosiota.

Suomalaiset näkevät Arvo- ja asennetutkimuksen tulosten valossa lähitulevaisuuden kehityksen pessimistisessä valossa. Enemmistö arvioi yhteiskunnallisten ristiriitojen ja vastakkainasetteluiden kasvavan, terveydenhuoltojärjestelmän toimivuuden huononevan ja työmarkkinaosapuolten välisten suhteiden heikentyvän.

– Pessimistinen tulevaisuuskuva selittää luottamuksen heikentymistä hallitukseen. Suomalaiset pelkäävät talouden vaikeuksien jatkuvan, eivätkä he ole kovin vakuuttuneita hallituksen onnistumisesta keskeisissä tavoitteissaan kuten velkaantumisen taittamisessa. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut olemaan kiristämättä kokonaisveroastetta, mutta viime kevään kehysriihessä päätetyt veronkiristykset saattavat lisätä myös hallituspuolueiden kannattajien epäilyksiä tavoitteiden pitävyydestä, arvioi aihetta käsittelevän analyysin kirjoittanut EVA:n toimituspäällikkö Sami Metelinen tiedotteessa.

Yhteiskunnassa vaikuttavista toimijoista luottamus puolustusvoimiin on kasvanut eniten edelliseen mittauskertaan nähden. Luottamus on vähentynyt hallituksen ohella tasavallan presidenttiin ja hyvinvointivaltion keskeisiin instituutioihin, kuten terveydenhuolto-, sosiaaliturva- ja koulutusjärjestelmään. Suomalaisista 86 prosenttia luottaa puolustusvoimiin, mikä tekee siitä maan luotetuimman instituution. Toiseksi luotetuin instituutio on poliisi (82 %), sitten oikeuslaitos (71 %), yliopistotutkijat (65 %) ja puolustusliitto Nato (61 %).

– Luottamuksen rapautuminen valtion perustoimintoihin on huolestuttava ilmiö, jolla saattaa jatkuessaan ollaan merkittäviä poliittisia vaikutuksia. Hallituksella on edelleen vahva selkänoja säästötoimille, mutta samalla sen olisi kyettävä osoittamaan, että sillä on keinoja luoda edellytyksiä talouskasvulle ja pitää huolta valtion perustehtävistä, Metelinen summaa.

Tulokset perustuvat 2 018 henkilön antamiin vastauksiin. Tulosten virhemarginaali on koko väestön tasolla 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 8.–21. lokakuuta. Vastaajat edustavat koko maan 18–79-vuotiasta väestöä (pois lukien Ahvenanmaa). Aineisto on kerätty Taloustutkimus Oy:n internetpaneelissa, josta tutkimusotos on muodostettu ositetulla satunnaisotannalla. Aineisto on painotettu edustamaan väestöä iän, sukupuolen, asuinalueen, koulutuksen, ammatin tai aseman, toimialan ja puoluekannatuksen mukaan. Aineiston tilastollisen analyysin ja tulosgrafiikan on tehnyt Pentti Kiljunen (Yhdyskuntatutkimus Oy).

Aamuset-kaupunkimedia (AKM)